Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n toimitusjohtajaksi nimitettiin diplomi-insinööri Tor Nessling 1932. Hänellä oli jo useiden vuosien kokemus autoalalta, ja Sisun johtajana hän toimi vuoteen 1970 saakka. Työt hän lopetti, kun ei enää jaksanut muokkaantua uudenlaiseen johtamisjärjestelmään. Tämä uudistus tapahtui, kun valtio tuli mukaan ja uudessa mallissa hallintoneuvoston puheenjohtajaksi tuli kansleri Klaus Waris. Näin kävi, koska valtion omistama Vanajan Autotehdas Oy ja Sisu yhdistyivät 1960-luvun lopulla.
Syynä yhdistymiseen olivat Vanajan Autotehtaan vaikeudet. Nessling taipui vastahakoisesti yhdistämiseen, koska toisena vaihtoehtona hän pelkäsi, että Vanajan liittäisiin Scaniaan tai Volvoon. Kilpailijan vahvistuminen olisi jatkossa vaarantanut Sisun asemat ja johtanut ennen pitkää myös sen liittämiseen johonkin toiseen yritykseen.
Autoalan keskusliiton entinen toimitusjohtaja Harri Nykänen kirjoitti Nesslingistä Suomen autolehdessä 7/2020, että Nessling ei ollut tottunut määräiltäväksi: ”Hän turhaantui ja tuskaantui. Hän oli aina ollut huono delegoimaan. Hän oli aina ollut minä itse. Yhteistyö sujui johtoryhmän kanssa, mutta ei uuden hallintoneuvoston kanssa. Waris katsoi välttämättömäksi tehdä yhtiötä koskevat tärkeimmät ratkaisut hallintoneuvostossa ja hän vaati Nesslingiä valmistelemaan sinne tuotavat asiat. Määräysten ottaminen oli Nesslingille uutta, minkä vuoksi tunnelmat hallintoneuvoston kokouksissa ajoittain kiristyivät. Nessling oli tehnyt mittavan työn, mutta oli tullut aika lopettaa. Mentorina ja suosittelijana toimi Sir Donald Stoke, British Leylandin pääjohtaja, Nesslingin hyvä ystävä.”
Vuorineuvos Tor Nesslingin syntymästä tulee ensi syksynä kuluneeksi 120 vuotta. Hän kuoli 1971. Nessling teki Sisusta Sisun. Hän oli vanhan maailman patruuna ja patriarkka, jos viis veisasi muusta kuin yrityksen menestymisestä. Jotenkin Nesslingiä kuvaa sekin, ettei hän antanut maalata itsestään miotokuvaa. ”Mies piirtää työllään itsestään sellaisen muotokuvan, minkä ansaitsee, siihen ei toisten maalaamia kuvia tarvita”, sanoi Nessling.
Alku ei tietenkään ollut helppoa pienessä maassa, ei varsinkaan, kun naapurimaan Volvo ja Scania olivat koko ajan kärkkymässä kauppoja. Ensimmäisenä tuotantovuonna 1932 valmistui 12 kuorma-autoa ja seuraavana vuonna 52. Oli jonkin verran myös raitiovaunujen ja junanvaunujen valmistusta. Sitten alkoi sota ja Sisun tärkeimmäksi asiakkaaksi tuli puolustusvoimat. Lisäksi jatkosodan aikana perustettiin eräänlaiseksi varmuustekijäksi Yhteissisu Oy, jonka osakkaaksi valtio tuli. Muita pääomia siihen panneita osakkaita olivat mm. A. Ahlström, Fiskars, Kone, Lokomo, Suomen Gummitehdas ja Yhtyneet Paperitehtaat. Tämänkin yhtiön toimitusjohtajaksi nimitettiin Nessling, vaikka hän ei oikein ymmärtänyt koko tätä operaatiota, eikä Yhteissisusta lopulta mitään tullutkaan. Valtio halusi kuitenkin olla mukana tärkeällä alalla ja 1948 perustettiin Vanajan Autotehdas.
Tor Nesslingistä ja rouva Greta ”Maj” Nesslingistä tuli ajan myötä myös Sisun omistajia, suurimmillaan 80 prosenttia. Tor Nesslingin kuoleman jälkeen Maj Nessling myi osakkeet ja perusti Maj ja Tor Nesslingin säätiön, joka nykyisin on merkittävä ympäristötutkimuksen rahoittaja.
Valtiosta tuli Sisun pääomistaja. Myöhemmin Partek osti uudella nimellä toimivan Oy Sisu Ab:n osakkeet valtiolta ja Valmetiltä. Seuraavia vaiheita olivat, kun Partek siirtyi Kone Oyj:n omistukseen, liiketoiminta myytiin suomalaiselle sijoittajaryhmälle ja uudeksi nimeksi tuli 2017 Oy Sisu Auto Ab (toimii Karjaalla). Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna 20 miljoonaa euroa ja se työllisti 104 ihmistä. Tilikauden tulos oli 1,1 miljoonaa euroa.
kari.naskinen@gmail.com
