Kaupunginhallitus
päättää, että kaupungin kanta asiaan on tämä, mutta myöhemmin
toisessa yhteydessä kaupungin toiset edustajat päätyvät
muunlaiseen ratkaisuun, jolloin kaupungin tahto ei totedu.
Tällainen on mahdollista kunnallispolitiikassa. Konkreettisen esimerkin tarjosi Lahti, jonka kaupunginhallitus (kuvassa) oli päättänyt, että terveydenhuollossa ei perusteta yhteisyritystä Mehiläinen Oy:n kanssa. Koska terveydenhoidon tapauksessa kysymys on kuitenkin useamman kunnan yhteenliittymästä, ei pelkkä Lahden kaupunginhallituksen kanta riittänyt, vaan päätös piti tehdä ison kuntayhtymän kokouksessa. Tuossa kokouksessa kaksi Lahden Kokoomuksen edustajaa Maccaron ja Pohjalainen äänestivät vastoin oman kaupunkinsa kantaa mehiläisyhteistyön puolesta ja lisäksi Keskustan Karjala poistui kokouksesta äänestyksen ajaksi, koska ei halununut äänestää kaupunginhallituksen kannan vastaisesti, vaikka olikin yhteisyrityksen perustamisen kannalla.
Päätökseksi tuli, että Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä perustaa yhteisyrityksen monikansallisen Mehiläinen Oy:n kanssa. Mitä järkeä tässä on? Miksi on olemassa kaupunginhallitus, jonka päätöksillä ei tällaisissa tilanteissa ole mitään merkitystä?
Kun kaupunginhallitus jotain päättää, sen luulisi olevan sitä myöten selvä juttu. Mutta ei ole, kuten nyt nähtiin. Erikoista on sekin, että tällaista kaupunginhallituksen päätöstä vastaan pystyy toimimaan henkilö, joka ei ole edes kaupunginvaltuutettu, kuten mehiläisäänestyksessä Terttu Pohjalainen.
Puolueiden sisälläkin on kummallisuuksia. SDP:n kanta yhteisyrityksen perustamiseen oli jyrkän kielteinen, mutta sen edustaja Lempiäinen loisti tämän päivän Etelä-Suomen Sanomien valokuvassa kuin aurinko saatuaan mieleisensä päätöksen. Kari Lempiäinen ei ollut edustajana kuntayhtymän yhtymäkokouksessa keskussairaalassa, mutta hän on toisen elimen yhtymähallituksen puheenjohtaja. Lempiäinen on koko ajan edustanut vastoin oman ryhmänsä kantaa mehiläisyhteistyötä.
Tämä kaikki antaa oudon kuvan päätöksenteosta kunnallispolitiikasta. Entä miten sekavaksi meininki muuttuu sitten, kun muutaman vuoden kuluttua ehkä aletaan äänestää edustajia maakuntavaltuustoihin?
kari.naskinen@gmail.com
Tällainen on mahdollista kunnallispolitiikassa. Konkreettisen esimerkin tarjosi Lahti, jonka kaupunginhallitus (kuvassa) oli päättänyt, että terveydenhuollossa ei perusteta yhteisyritystä Mehiläinen Oy:n kanssa. Koska terveydenhoidon tapauksessa kysymys on kuitenkin useamman kunnan yhteenliittymästä, ei pelkkä Lahden kaupunginhallituksen kanta riittänyt, vaan päätös piti tehdä ison kuntayhtymän kokouksessa. Tuossa kokouksessa kaksi Lahden Kokoomuksen edustajaa Maccaron ja Pohjalainen äänestivät vastoin oman kaupunkinsa kantaa mehiläisyhteistyön puolesta ja lisäksi Keskustan Karjala poistui kokouksesta äänestyksen ajaksi, koska ei halununut äänestää kaupunginhallituksen kannan vastaisesti, vaikka olikin yhteisyrityksen perustamisen kannalla.
Päätökseksi tuli, että Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä perustaa yhteisyrityksen monikansallisen Mehiläinen Oy:n kanssa. Mitä järkeä tässä on? Miksi on olemassa kaupunginhallitus, jonka päätöksillä ei tällaisissa tilanteissa ole mitään merkitystä?
Kun kaupunginhallitus jotain päättää, sen luulisi olevan sitä myöten selvä juttu. Mutta ei ole, kuten nyt nähtiin. Erikoista on sekin, että tällaista kaupunginhallituksen päätöstä vastaan pystyy toimimaan henkilö, joka ei ole edes kaupunginvaltuutettu, kuten mehiläisäänestyksessä Terttu Pohjalainen.
Puolueiden sisälläkin on kummallisuuksia. SDP:n kanta yhteisyrityksen perustamiseen oli jyrkän kielteinen, mutta sen edustaja Lempiäinen loisti tämän päivän Etelä-Suomen Sanomien valokuvassa kuin aurinko saatuaan mieleisensä päätöksen. Kari Lempiäinen ei ollut edustajana kuntayhtymän yhtymäkokouksessa keskussairaalassa, mutta hän on toisen elimen yhtymähallituksen puheenjohtaja. Lempiäinen on koko ajan edustanut vastoin oman ryhmänsä kantaa mehiläisyhteistyötä.
Tämä kaikki antaa oudon kuvan päätöksenteosta kunnallispolitiikasta. Entä miten sekavaksi meininki muuttuu sitten, kun muutaman vuoden kuluttua ehkä aletaan äänestää edustajia maakuntavaltuustoihin?
kari.naskinen@gmail.com
