Kuvassa
kauppaneuvos Kalle Kaihari
luovuttaa
Kultaisen kiekon Keke
Rosbergille,
jonka Urheilutoimittajain liitto valitsi vuoden parhaaksi
suomalaisurheilijaksi 1982. Kultainen kiekko on Kaiharin ja Urho
Kekkonen lahjoittama
kiertopalkinto,
jota säilytetään
Suomen urheilumuseossa. Urheilija
itse saa muistoksi
hopeisen pienoiskiekon. Ensimmäisen
kiekon sai Riitta
Salin 1974.
Viimeisten kymmenen vuoden ajan on paras urheilija julkistettu isossa Urheilugaalassa Hartwall-areenalla, josta se on tullut suorana lähetyksenä Tv 2:ssa.Vuoden urheilijan palkitseminen on tämän tv-shown kohokohta, mutta ensi tammikuussa tilanne voi olla toinen, koska Urheilugaalan järjestäjät eivät hyväksy Urheilutoimittajain liiton jäsenäänestystä valinnan perusteeksi. Gaalaporukka vaatii, että asiantuntijaäänestyksen sijasta valinta pitäisi tehdä kansanäänestyksellä, mutta toimittajat eivät tähän suostu.
Onkin mahdollista, että Kaiharin ja Kekkosen kiekko luovutetaan tämän vuoden parhaalle urheilijalle aivan muussa tilaisuudessa kuin Urheilugaalassa, jonka järjestäjät ovat Olympiakomitea, Paralympiakomitea, Yleisradio Oy, Veikkaus Oy ja Starquard Event Oy. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun Kaihari joutuisi boikottiin, vielä näin kuolemansa jälkeenkin. Kaiharin syntymästä tulee huomenna lauantaina kuluneeksi 120 vuotta.
Kansalaissodan punakaartilaisena ja pakkotyöleiriltä vapauduttuaan Kaihari liittyi sodan jälkeen Tampereen Yritykseen ja oli siksi TUL:n jäsenenä porvarillisen urheilu-Suomen kieltolistalla talvisotaan asti. Uudestaan SVUL ja Olympiakomitea kielsivät vasemmiston edustajilta Suomen edustamisen 1960-luvun alussa. Myös TUL:n ja Tampereen Yrityksen perustamisesta on tänä vuonna kulunut 120 vuotta.
Kalle Kaihari urheili monipuolisesti, harjoitteli kaikki vapaa-ajat Pyynikin urheilukentällä, menestyi juoksijana, seiväshyppääjänä (TUL:n ennätys 371) ja 10-ottelijana, mutta kilpaili kansallisella huipputasolla myös keilailussa, pikaluistelussa ja pujottelussa. Tampereen työväenyhdistyksen tiloissa Kaiharista kehittyi Tampereen paras biljardinpelaaja, ja autourheiluakin Kaihari harrasti.
Aktiiviuransa jälkeen Kalle Kaihari toimi Yrityksen puheenjohtajana 1929-30, ja kun urheilussa saavutettiin talvisodan jälkeen poliittinen välirauha, hänestä tuli porvariseura Pyrinnön puheenjohtaja 1945-53. Hän kuului myös SVUL:n ja SUL:n johtoelimiin.
Talvisodan jälkeen perustettuun Aseveljien liittoonkin Kaihari meni mukaan. Se oli lähinnä SDP:n ja Kokoomuksen järjestö vastapainona kommunistien perustamalle Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuralle. Kaihari osallistui aktiivisesti asevelikylän perustamiseen Tampereelle keräten rahaa hankkeeseen.
KAIHARI SÄNGYSSÄ,
KEKKONEN LATTIALLA
Kaiharin ja Kekkosen kaveruus on tuttu juttu. Se alkoi 1924, kun Kalevan kisat järjestettiin Lahdessa Radiomäen kentällä. Seurahuoneella oli tehty virhe huonevarauksissa, mistä johtuen Kaihari ja vuotta nuorempi Kekkonen joutuivat samaan huoneeseen. Kaihari oli tullut ensin, mutta Kekkonenkaan ei luovuttanut, joten he majoittuivat samaan huoneeseen.
Kaihari muisteli jälkeenpäin, että hän nukkui sängyssä ja Kekkonen lattialla. Kekkosen mukaan tilanteessa kävi päinvastoin. Kisoissa Kajaanin Kipinän Kekkonen voitti korkeushypyn tuloksella 185 ja 100 metrillä hän oli toinen ajalla 11,0. Kaihari ei kilpailuihin osallistunut, koska SVUL:n boikotti oli päällä. Kymppitonnin juoksun voitti Paavo Nurmi 30.32,2.
Ystävyys Kekkosen kanssa alkoi ja siitä on paljon tarinoita kerrottu. Kaihari kuului siihen Kekkosen sydänystävien piiriin, jossa muita miespuolisia olivat mm. Henrik Sotamaa, Sven Sevelius, Kaarlo Hillilä, Kustaa Vilkuna, Paavo Kastari, Eino-Juhani Niemi ja Jouko Loikkanen.
Varakkaana liikemiehenä Kaihari teki paljon lahjoituksia sekä suoraan että eri säätiöiden kautta. Järjestelmä toimi niin, että Kaihari antoi rahat ja Kekkonen nimensä. Lahjoitukset eivät menneet vain urheiluun, vaan myös tieteelle ja taiteelle. Kun Yhteiskunnallinen korkeakoulu siirtyi Helsingistä Tampereelle, oli Kaihari taas mukana ja hoiti asioita Kekkosen kautta. Kaiharilla tärkeä osa myös UKK-instituutin hankkimisessa Tampereelle. Samoin oli Kaihari junailemassa Ratinan stadionia ja Hakametsän jäähallia.
Kaiharin ja Kekkosen ystävyydessä oli mielenkiintoista sekin, että Kekkonen oli SUL:n puheenjohtajana vuodesta 1923 ja SVUL:n urheilujaoston puheenjohtajana vuodesta 1928 eli boikotin ollessa voimassa.
Ilmeisesti Kaihari tutustui Lahden Kalevan kisoissa myös Paavo Nurmeen, sillä hän sanoi päässeensä Nurmen avulla itsekin mukaan finanssimaailmaan: ”Minä laitoin 1926 alussa Aamulehteä vastapäätä Kuninkaankadulle pienen asusteliikkeen. Tavaraa tuli pari laatikkoa päivässä. Urheiluväki tuli ja osti. Lamavuosina meni Kavenin paitatehdas konkurssiin. Ostin konkurssipesästä 5000 paitaa. Sain puolen vuoden lainan, mutta kaikki paidat oli myyty ennen kuin puoli vuotta oli kulunut. Sitä seurasi gramofonikauppa.”
Vuodet kuluivat ja Kaiharista tuli suurliikemies. Tampereelle hän perusti 1960-luvulla Suomen ensimmäisen automarketin, kun oli saanut idean Amerikan-matkallaan. Siitä kehittyi Kaihari Center, jonka pohjoispäädyssä toimi huonekaluliike Isku. Vuonna 1979 Sokos-market avasi ovensa Kaihari Centerin viereen. Nykyisin tontilla sijaitsevat Prisma ja Askon huonekaluliike.
Keke Rosberg ei ole ainoa Kaiharin tapaama autourheiluhuippu. Asusteliikettä pitäessään Kaihari tutustui myös tunnettuihin autourheilijoihin, Eläintarhanajojen sankareihin Emil Eloon ja Karl A. Ebbiin, joista edellisellä oli paitatehdas ja jälkimmäisellä solmiotehdas. Ebb oli myös Helsingin Jyryn yleisurheilijoita, voitti juiksulajeissa kymmenen TUL:n mestaruutta.
kari.naskinen@gmail.com
Viimeisten kymmenen vuoden ajan on paras urheilija julkistettu isossa Urheilugaalassa Hartwall-areenalla, josta se on tullut suorana lähetyksenä Tv 2:ssa.Vuoden urheilijan palkitseminen on tämän tv-shown kohokohta, mutta ensi tammikuussa tilanne voi olla toinen, koska Urheilugaalan järjestäjät eivät hyväksy Urheilutoimittajain liiton jäsenäänestystä valinnan perusteeksi. Gaalaporukka vaatii, että asiantuntijaäänestyksen sijasta valinta pitäisi tehdä kansanäänestyksellä, mutta toimittajat eivät tähän suostu.
Onkin mahdollista, että Kaiharin ja Kekkosen kiekko luovutetaan tämän vuoden parhaalle urheilijalle aivan muussa tilaisuudessa kuin Urheilugaalassa, jonka järjestäjät ovat Olympiakomitea, Paralympiakomitea, Yleisradio Oy, Veikkaus Oy ja Starquard Event Oy. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun Kaihari joutuisi boikottiin, vielä näin kuolemansa jälkeenkin. Kaiharin syntymästä tulee huomenna lauantaina kuluneeksi 120 vuotta.
Kansalaissodan punakaartilaisena ja pakkotyöleiriltä vapauduttuaan Kaihari liittyi sodan jälkeen Tampereen Yritykseen ja oli siksi TUL:n jäsenenä porvarillisen urheilu-Suomen kieltolistalla talvisotaan asti. Uudestaan SVUL ja Olympiakomitea kielsivät vasemmiston edustajilta Suomen edustamisen 1960-luvun alussa. Myös TUL:n ja Tampereen Yrityksen perustamisesta on tänä vuonna kulunut 120 vuotta.
Kalle Kaihari urheili monipuolisesti, harjoitteli kaikki vapaa-ajat Pyynikin urheilukentällä, menestyi juoksijana, seiväshyppääjänä (TUL:n ennätys 371) ja 10-ottelijana, mutta kilpaili kansallisella huipputasolla myös keilailussa, pikaluistelussa ja pujottelussa. Tampereen työväenyhdistyksen tiloissa Kaiharista kehittyi Tampereen paras biljardinpelaaja, ja autourheiluakin Kaihari harrasti.
Aktiiviuransa jälkeen Kalle Kaihari toimi Yrityksen puheenjohtajana 1929-30, ja kun urheilussa saavutettiin talvisodan jälkeen poliittinen välirauha, hänestä tuli porvariseura Pyrinnön puheenjohtaja 1945-53. Hän kuului myös SVUL:n ja SUL:n johtoelimiin.
Talvisodan jälkeen perustettuun Aseveljien liittoonkin Kaihari meni mukaan. Se oli lähinnä SDP:n ja Kokoomuksen järjestö vastapainona kommunistien perustamalle Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuralle. Kaihari osallistui aktiivisesti asevelikylän perustamiseen Tampereelle keräten rahaa hankkeeseen.
KAIHARI SÄNGYSSÄ,
KEKKONEN LATTIALLA
Kaiharin ja Kekkosen kaveruus on tuttu juttu. Se alkoi 1924, kun Kalevan kisat järjestettiin Lahdessa Radiomäen kentällä. Seurahuoneella oli tehty virhe huonevarauksissa, mistä johtuen Kaihari ja vuotta nuorempi Kekkonen joutuivat samaan huoneeseen. Kaihari oli tullut ensin, mutta Kekkonenkaan ei luovuttanut, joten he majoittuivat samaan huoneeseen.
Kaihari muisteli jälkeenpäin, että hän nukkui sängyssä ja Kekkonen lattialla. Kekkosen mukaan tilanteessa kävi päinvastoin. Kisoissa Kajaanin Kipinän Kekkonen voitti korkeushypyn tuloksella 185 ja 100 metrillä hän oli toinen ajalla 11,0. Kaihari ei kilpailuihin osallistunut, koska SVUL:n boikotti oli päällä. Kymppitonnin juoksun voitti Paavo Nurmi 30.32,2.
Ystävyys Kekkosen kanssa alkoi ja siitä on paljon tarinoita kerrottu. Kaihari kuului siihen Kekkosen sydänystävien piiriin, jossa muita miespuolisia olivat mm. Henrik Sotamaa, Sven Sevelius, Kaarlo Hillilä, Kustaa Vilkuna, Paavo Kastari, Eino-Juhani Niemi ja Jouko Loikkanen.
Varakkaana liikemiehenä Kaihari teki paljon lahjoituksia sekä suoraan että eri säätiöiden kautta. Järjestelmä toimi niin, että Kaihari antoi rahat ja Kekkonen nimensä. Lahjoitukset eivät menneet vain urheiluun, vaan myös tieteelle ja taiteelle. Kun Yhteiskunnallinen korkeakoulu siirtyi Helsingistä Tampereelle, oli Kaihari taas mukana ja hoiti asioita Kekkosen kautta. Kaiharilla tärkeä osa myös UKK-instituutin hankkimisessa Tampereelle. Samoin oli Kaihari junailemassa Ratinan stadionia ja Hakametsän jäähallia.
Kaiharin ja Kekkosen ystävyydessä oli mielenkiintoista sekin, että Kekkonen oli SUL:n puheenjohtajana vuodesta 1923 ja SVUL:n urheilujaoston puheenjohtajana vuodesta 1928 eli boikotin ollessa voimassa.
Ilmeisesti Kaihari tutustui Lahden Kalevan kisoissa myös Paavo Nurmeen, sillä hän sanoi päässeensä Nurmen avulla itsekin mukaan finanssimaailmaan: ”Minä laitoin 1926 alussa Aamulehteä vastapäätä Kuninkaankadulle pienen asusteliikkeen. Tavaraa tuli pari laatikkoa päivässä. Urheiluväki tuli ja osti. Lamavuosina meni Kavenin paitatehdas konkurssiin. Ostin konkurssipesästä 5000 paitaa. Sain puolen vuoden lainan, mutta kaikki paidat oli myyty ennen kuin puoli vuotta oli kulunut. Sitä seurasi gramofonikauppa.”
Vuodet kuluivat ja Kaiharista tuli suurliikemies. Tampereelle hän perusti 1960-luvulla Suomen ensimmäisen automarketin, kun oli saanut idean Amerikan-matkallaan. Siitä kehittyi Kaihari Center, jonka pohjoispäädyssä toimi huonekaluliike Isku. Vuonna 1979 Sokos-market avasi ovensa Kaihari Centerin viereen. Nykyisin tontilla sijaitsevat Prisma ja Askon huonekaluliike.
Keke Rosberg ei ole ainoa Kaiharin tapaama autourheiluhuippu. Asusteliikettä pitäessään Kaihari tutustui myös tunnettuihin autourheilijoihin, Eläintarhanajojen sankareihin Emil Eloon ja Karl A. Ebbiin, joista edellisellä oli paitatehdas ja jälkimmäisellä solmiotehdas. Ebb oli myös Helsingin Jyryn yleisurheilijoita, voitti juiksulajeissa kymmenen TUL:n mestaruutta.
kari.naskinen@gmail.com
