On rikas tai köyhä, joutuu huhtikuusta alkaen ostamaan kirjeeseen ylimääräisen
postimerkin (1,50 euroa), jos haluaa kirjeensä menevän perille nopeasti. Tämä on
osa valtion nykyistä periaatetta, jonka mukaan kaikkien on maksettava valtiolle
yhtä paljon riippumatta ihmisen varallisuudesta.
Postimerkin ostaminen ei liity verotukseen, mutta idea on sama varsinaisessa
verotusjärjestelmässä. Vaikka Suomessa ei muodollisesti ole
tasaverosysteemiä, se on käytännössä melkein sitä. Progressiivisella ansiotuloverolla
nimittäin kerätään valtion kantamista varoista vain kymmenkunta prosenttia.
Kunnallisverokin on tasavero, kaikki maksavat sitä saman veroprosentin perusteella.
Näin on myös, kun ostetaan olutta, tupakkaa, bensaa, ei niidenkään verotuksessa
oteta huomioon ostajan maksukykyä. Sama koskee energiaveroa, autoveroa,
kiinteistöveroa, arvonlisäveroa jne.
Postin perustelu uudelle pikapostimaksulle on, että valtio haluaa Postilta
kovat osingot. Koska Postin tulot kuitenkin pienenevät sähköistyneen
tiedonvälityksen olosuhteissa, on keksittävä uusia keinoja.
Vastaavanlaisessa tilanteessa ovat kuntien omistamat sähköyhtiöt. Sähkö
maksaisi asukkaille paljon vähemmän, jos kunnat eivät asettaisi sähköyhtiöille
isoja tuottovaatimuksia.
Valtio ja kunnat tietenkin käyttävät keräämänsä verot, muut maksutulot ja osinkotulot
hyviin tarkoituksiin, mutta tämä kokonaisuus tarkoittaa joka tapauksessa sitä,
että kansalaisilta perittävät maksut perustuvat 90-prosenttisesti tasaveroon.
Ei ole asia ollut esillä eduskuntavaaliehdokkaiden kampanjoissa.
kari.naskinen@gmail.com