Elokuva valmistui 1998, mutta sen jälkeen Koskinen on tutkinut Kerstenin tapausta lisää. Radiodokumentin toisena käsikirjoittajana on ollut yhdysvaltalainen John Bernstein. Edelleen Kersten jää kuitenkin suureksi mysteeriksi. Häntä on pidetty samanlaisena juutalaisten pelastajana kuin Oscar Schindleriä ja Raoul Wallenbergiä, mutta pitäviä todisteista näistä uroteoista ei Koskinen ole löytänyt. Todennäköisesti Kersten kuitenkin keväällä 1945 oli osaltaan vaikuttamassa siihen, että juutalaisten tuhoaminen loppui jo hieman ennen sodan loppumista.
Kerstenin muistokirjoituksessa Helsingin Sanomissa 21.4.1960 sanottiin, että Kersten sai Himmlerin ja Gestapon perumaan 60 000 juutalaisen kuolemantuomiot (lähde: Hollannin sotahistoriallinen tutkimuslaitos). Lisäksi Kersten vaikutti siihen, että juutalaisia siirrettiin keväällä 1945 Ruotsiin ja Sveitsiin.
On kuitenkin toisenlaistakin tietoa. Koskinen on saanut selville, että Ruotsin Punaisen Ristin johtaja, kreivi Folke Berdandotte kirjoitti keväällä 1945 Himmlerille kirjeen, jossa vastusti juutalaisten siirtoa Ruotsiin. Mutta eihän näin voi olla? Ei niin, sillä siltä näyttää, että kirje olikin ehkä väärennös ja Kerstenin kirjoituskoneella kirjoitettu.
Tuohon aikaan Kersten oli siirtynyt Berliinistä asumaan Tukholmaan, vaikka kävi edelleen hoitamassa Himmleriä. Tammikuussa 1945 Kersten oli anonut Ruotsin kansalaisuutta ja sai sen pikaisesti jo seuraavana vuonna. Miksi SS:n palveluksessa ollut Kersten sai kansalaisuuden? Kiristikö hän Ruotsia sillä, että kirje Himmlerille oli sittenkin aito ja että hän pystyisi todistamaan sen? Ruotsin kansallisarkistoon Koskista ei päästetty tutkimaan asioita.
Felix Kerstenin suomalaisuuskin on hämärä juttu. Hän syntyi Tartossa, josta muutti Saksaan 1914, sai Saksan kansalaisuuden ja eteni armeijan vääpeliksi. Sieltä Kerstenin seikkailut jatkuivat Viron kautta Suomeen 1918 ja armeijan palvelukseen, mutta 1922 vänrikki Kersten erotettiin asiakirjaväärennösten ja muidenkin epäselvyyksien takia. Suomen kansalaisuuden hän oli tietenkin saanut, mutta taas oli lähdettävä häntä koipien välissä, ja takaisin Berliiniin, jossa sujahti elokuva-alalle.
Kersten oli kouliintunut myös jonkinlaiseksi kansanparantajaksi, ja kun Kersten sai tällä sektorilla mainetta, hän sai 1928 kutsun Hollantiin peräti kuningasperheen jäsenten ja muiden ruhtinaiden vaivoja hoitamaan. Sitten tuli täysosuma: Himmler tarvitsi näitä samoja palveluksia, kun piti saada apua vatsahermovikojen takia. SS:n jäseneksi hänet otettiin 1941,
LIIAN USKOMATONTA
OLLAKSEEN TOTTA
Kersten on kirjoittanut muistelmansa, jotka on julkaistu monella kielellä. Eri versiot poikkeavat tietyiltä osiltaan toisistaan, mutta huimia ovat jutut. Radiodokumentin ensimmäinen osa onkin nimeltään ”Tarina – liian uskomaton ollakseen totta”. Arto Koskinen on haastatellut Kerstenistä jotakin tietäviä historioitsijoita Saksassa, Suomessa, Ruotsissa, Hollannissa ja Israelissa. Myös Kerstenin poika ja vaimo ovat kertoneet tietojaan.
Eivätkä yllätykset näiden tiedonhankintojen perusteella loppuneet. Erikoisin tieto ja olettamus on, että Felix Kersten ei ollutkaan Felix Kersten, vaan että saksalainen lääkintävääpeli Felix Huberti oli varastanut kuolleen miehen identiteetin Virossa. Huberti oli paennut Viroon 1919 syyllistyttyään Saksassa murhaan. Tämä selvittäisi sitäkin, miten Kersten oli ”lääkintäoppinut”.
Mutta hyvin toimi, sillä Suomessa Kersten sai lääkintöneuvoksen arvon, aseveli Saksan aloitteesta. Vuonna 1942 Kersten kuului myös siihen Himmlerin seurueeseen, joka vieraili Suomessa.
GUT HARZWALDE
Berliinissä Kersten asui keskellä kaupunkia hienossa lukaalissa, joka oli takavarikoitu varakkaalta juutalaisperheeltä. Erikoisinta kuitenkin oli, että hänellä oli lisäksi Gut Harzwalden kartano 60 kilometrin päässä Berliinistä. Sen oli aikaisemmin omistanut hampurilainen lakimies Walter Siemers, joka tuli kuuluisaksi siitä, että hän toimi natsirikollisten puolustusasianajajana Nürnbergin oikeudenkäynnissä.
Oliko kartano Kerstenin vai SS:n omistuksessa? Himmlerkin siellä vieraili, samoin Kerstenin huippututtavuuksiin kuulunut SS:n vastavakoilun päällikkö Walter Schellenberg.
Ruotsin Punaisen Ristin valkoisten autojen operaatiokin liittyy Gut Harzwalden historiaan. Sen autoja nimittäin kävi kartanolla 25.4.1945 hakemassa turvaan kartanonväkeä lähestyvien puna-armeijan joukkojen alta. Mukaan ei kuitenkaan otettu kartanossa työskennelleitä keskitysleirivankeja, joiden joukossa oli mm. Jehovan todistajia.
Gut Harzwalde ei ollut mikä tahansa kartano tai maatila. Sen lähettyville oli nimittäin rakennettu kymmeniä bunkkereita, joilla oli oma energiantuotantokin. Ennen neuvostojoukkojen tuloa SS räjäytti bunkkereista 25.
Outo tyyppi tämä Kersten joka tapauksessa oli. Eikä ihme, että Kerstenin viimeiset sanat vaimolleen olivat: ”Tulee menemään vuosia, ennen kuin totuus minusta tulee julki.”
kari.naskinen@gmail.com
