keskiviikko 31. tammikuuta 2018

Dieselhenkilöautot joutuneet ahtaalle

Dieselmoottorille 1893 patentin saanut Rudolf Diesel kokeili jo alkuvaiheissa maapähkinäöljyä moottorinsa polttoaineena. Se oli yritys biopolttoaineeksi. Enää eivät riitä tällaiset vihertävätkään keinot pelastamaan dieselmoottoria henkilöautoissa. Niille on jo tulossa käyttökieltoja joidenkin suurkaupunkien keskustoissa, ja hyvin mahdollista on, että täyskieltokin tulee 10-20 vuoden kuluttua.

Dieselmoottori on hyötysuhteeltaan parempi kuin bensiinimoottori, mutta sen haitalliset päästöt ovat suurempia. Pienimmistä autoista dieselmoottorit jäävät pois yksin tämän takia, koska konepellin alle ei mahdu riittävän kokoisia tehokkaita puhdistimia. Raskaassa kalustossa dieselmoottori on voittamaton, joten käyttö jatkuu rekoissa, junissa ja laivoissa.

Rudolf Diesel sai ensimmäiset prototyyppinsä valmiiksi jo 1800-luvun puolella moottoritehtaassaan Augsburgissa, mutta ensimmäinen sarjavalmisteinen dieselhenkilöauto oli vasta Mercedes-Benz 260 D vuonna 1936. Jo kolme vuotta aiemmin oli André Citroen asentanut Rosalie-autoonsa dieselmoottorin, mutta Ranskan viranomaiset eivät hyväksyneet sitä myyntiin kuin vasta 1936, kun Mersu oli jo aiemmin samana vuonna päässyt markkinoille. (Augsburgissa toimii nykyisin hyötyajoneuvoistaan tuttu MAN.)

Meille nykyihmisille henkilöautodiesel tuli ensimmäisen kerran tutuksi 1975, kun myyntiin tuli VW Golf diesel. Siitä alkoi nousu. Suomessa dieselhuippu oli 2008, jolloin uusina rekisteröidyistä henkilöautoista lähes puolet oli dieseleitä. Nyt kun dieselöljyn ja bensan hinnanero on kaventunut ja diesel on joutunut vastatuuleen, niin viime vuonna dieselien osuus uusien henkilöautojen myynnistä oli enää 30 prosenttia.

Koko Euroopassa jakautui dieselien ja bensa-autojen myynti viime vuonnakin suunnilleen tasan. Suurimmat dieselosuudet olivat Irlannissa, Luxemburgissa ja Portugalissa, pienimmät Norjassa ja Hollannissa.

Suomessa varsinkin yritykset ostavat dieselautoja. Työsuhdeautot ovat useimmiten niitä. Koska yritykset eivät käytä autojaan ikälopuiksi, ne ovat keski-iältään selvästi nuorempia kuin bensa-autot. Eikä Suomessa ole ainakaan toistaiseksi suunniteltu dieselrajoituksia. VTT:n arvion mukaan Suomen henkilöautokannasta vuonna 2030 noin kolmannes on dieselkäyttöisiä. Eri asia sitten on, että EU-tasolla voidaan tehdä päätöksiä, jotka Suomessakin panevat dieselit ahtaalle.

Suomen Autolehdessä (9/2017) arvioitiin, että uudet päästömittausnormit pienentävät dieselautojen valikoimaa: ”Syyskuussa 2017 voimaan tulleet mittaustapojen muutokset edellyttävät aiempaa kehittyneempää pakokaasujen jälkikäsittelyteknologiaa ja lisäävät kustannuksia. Dieselien valikoima painottuneekin tulevaisuudessa suuremman kokoluokan autoihin, joissa kustannuslisäyksen osuus jää auton hinnassa pieneksi.”

Sähköautoilla on oma merkityksensä automarkkinoille. Autokantaennusteissa on viime aikoina arvioitu, että vuoteen 2030 mennessä Euroopan henkilöautoista noin 10 prosenttia toimii sähköllä. VTT:n arvio Suomen osalta on 5 prosenttia.

kari.naskinen@gmail.com