Dieselmoottorille 1893 patentin saanut Rudolf
Diesel kokeili jo alkuvaiheissa maapähkinäöljyä moottorinsa polttoaineena. Se
oli yritys biopolttoaineeksi. Enää eivät riitä tällaiset vihertävätkään keinot
pelastamaan dieselmoottoria henkilöautoissa. Niille on jo tulossa käyttökieltoja
joidenkin suurkaupunkien keskustoissa, ja hyvin mahdollista on, että
täyskieltokin tulee 10-20 vuoden kuluttua.
Dieselmoottori on hyötysuhteeltaan parempi kuin bensiinimoottori, mutta sen haitalliset
päästöt ovat suurempia. Pienimmistä autoista dieselmoottorit jäävät pois yksin
tämän takia, koska konepellin alle ei mahdu riittävän kokoisia tehokkaita
puhdistimia. Raskaassa kalustossa dieselmoottori on voittamaton, joten käyttö
jatkuu rekoissa, junissa ja laivoissa.
Rudolf Diesel sai ensimmäiset prototyyppinsä valmiiksi jo 1800-luvun puolella
moottoritehtaassaan Augsburgissa, mutta ensimmäinen sarjavalmisteinen
dieselhenkilöauto oli vasta Mercedes-Benz 260 D vuonna 1936. Jo kolme vuotta
aiemmin oli André Citroen asentanut
Rosalie-autoonsa dieselmoottorin, mutta Ranskan viranomaiset eivät hyväksyneet
sitä myyntiin kuin vasta 1936, kun Mersu oli jo aiemmin samana vuonna päässyt
markkinoille. (Augsburgissa toimii nykyisin hyötyajoneuvoistaan tuttu MAN.)
Meille nykyihmisille henkilöautodiesel tuli ensimmäisen kerran tutuksi 1975,
kun myyntiin tuli VW Golf diesel. Siitä alkoi nousu. Suomessa dieselhuippu oli 2008,
jolloin uusina rekisteröidyistä henkilöautoista lähes puolet oli dieseleitä.
Nyt kun dieselöljyn ja bensan hinnanero on kaventunut ja diesel on joutunut
vastatuuleen, niin viime vuonna dieselien osuus uusien henkilöautojen myynnistä
oli enää 30 prosenttia.
Koko Euroopassa jakautui dieselien ja bensa-autojen myynti viime vuonnakin
suunnilleen tasan. Suurimmat dieselosuudet olivat Irlannissa, Luxemburgissa ja
Portugalissa, pienimmät Norjassa ja Hollannissa.
Suomessa varsinkin yritykset ostavat dieselautoja. Työsuhdeautot ovat
useimmiten niitä. Koska yritykset eivät käytä autojaan ikälopuiksi, ne ovat
keski-iältään selvästi nuorempia kuin bensa-autot. Eikä Suomessa ole ainakaan
toistaiseksi suunniteltu dieselrajoituksia. VTT:n arvion mukaan Suomen
henkilöautokannasta vuonna 2030 noin kolmannes on dieselkäyttöisiä. Eri asia
sitten on, että EU-tasolla voidaan tehdä päätöksiä, jotka Suomessakin panevat
dieselit ahtaalle.
Suomen Autolehdessä (9/2017) arvioitiin, että uudet päästömittausnormit
pienentävät dieselautojen valikoimaa: ”Syyskuussa 2017 voimaan tulleet
mittaustapojen muutokset edellyttävät aiempaa kehittyneempää pakokaasujen
jälkikäsittelyteknologiaa ja lisäävät kustannuksia. Dieselien valikoima painottuneekin
tulevaisuudessa suuremman kokoluokan autoihin, joissa kustannuslisäyksen osuus
jää auton hinnassa pieneksi.”
Sähköautoilla on oma merkityksensä automarkkinoille. Autokantaennusteissa on
viime aikoina arvioitu, että vuoteen 2030 mennessä Euroopan henkilöautoista
noin 10 prosenttia toimii sähköllä. VTT:n arvio Suomen osalta on 5 prosenttia.
kari.naskinen@gmail.com