Algoritmeja käytetään jo paljon, ja ne tulevat muuttamaan ihmisten elämää digitaalisessa maailmassa vielä hurjasti, jos on ennusteisiin ja arvioihin uskominen. Algoritmi on yhdistelmä tilastotiedettä, todennäköisyyslaskelmia ja matematiikkaa. Algoritmin nimi tulee persialaisen matemaatikon ja tähtitieteilijän Muhammed ibd-Musa al-Khwarizmin vuonna 825 kirjoittamasta kirjasta Algoritmo de numero Indorum, joka toi Eurooppaan algebran ja intialaisarabialaisen lukujärjestelmän.
Algoritmit ovat nyt arkipäivää. Auton navigaattorikin perustuu algoritmiin. Minulla on halpa Tom Tom, joka antaa ajoreitin haluamaani paikkaan. Se ei kuitenkaan tunnista mahdollisia liikennetukoksia, mutta kehittyneemmät navigaattorit tämän jo osaavat. Kun vähän vielä odotetaan, tulee navigaattori, joka ajattelee lisää puolestamme: jos iso onnettomuus tukkii tien, se neuvoo autoilijat kiertotielle, mutta jos se ohjaisi autoilijat samalle kiertotielle, tie ruuhkautuisi, ja siksi navigaattori ohjaa joka toisen kiertotielle X ja joka toisen kiertotielle Y.
Historian tohtori Yuval Noah Harari ennakoi kirjassaan Huomisen lyhyt historia (Bazar, 2017), että algoritmi on lähitulevaisuuden suurimman vallankumouksen aiheuttaja. Kohta ei tarvita demokraattisia vaalejakaan, koska algoritmit hoitavat valinnat puolestamme. Kun yksittäisen ihmisen mielipiteet yhdistetään Googlen, Facebookin ja Twitterin perusteella algoritmiin, se pystyy sekunnin sadasosassa sanomaan, mitä puoluetta tämä ihminen kannattaa. Algoritmi on tässä jopa parempi kuin henkilö itse, joka antaa tunteidensa vaikuttaa asioihin. Harari sanoo, että tulevaisuudessa ei kannata kuunnella tunteitaan, vaan algoritmeja, jotka tietävät paremmin.
INTIMITEETTI MENEE,
MUTTA HENKI VOI SÄÄSTYÄ
Algoritmimaailmassa ihmiset menettävät jotakin intimiteetistään, mutta korvaukseksi siitä voi henki säästyä. Tämä liittyy siihen, että terveydenhoidossa algoritmit nopeuttavat ja parantavat diagnosointia. Kun henkilön kaikki terveystiedot ja sukulaistenkin terveystiedot on syötetty datapankkiin ja kun siellä on sisällä myös kaikki tieto uusimmista tutkimustuloksista ja lääkkeistä, tekee algoritmi hetkessä diagnoosin ja määrää toimenpiteet. Ihmislääkärit eivät pysty samaan yhtä tehokkaasti ja aukottomasti.
Tämä edellyttää sitä, että kaikki terveystiedot ovat yhdessä ainoassa datapankissa. Niin pitää Juha Sipilänkin järjestää sote-uudistuksensa, että kaikkien sairaaloiden ja terveysfirmojen tiedot ihmisistä tulevat yhteen nippuun.
Harari kertoo yhdestä äskettäin tehdystä tutkimuksesta, jossa tietokonealgoritmi diagnosoi oikein 90 prosenttia sille esitetyistä keuhkosyöpätapauksista, mutta ihmislääkärien onnistumisprosentti jäi 50:een.
”Tosiasiassa tulevaisuus on jo täällä. Tehtävään erikoistuneet algoritmit tarkastavat jo nyt tietokonekerros- ja mammografiakuvia. Ne vahvistavat lääkärien antaman lausunnon ja löytävät toisinaan kasvaimia, jotka ovat jääneet lääkäreiltä huomaamatta”, kirjoittaa Harari.
Sattumalta juuri tämän päivän Helsingin Sanomien välissä oli terveysteknologia-alan mainosliite, jossa on juttu Klinik Health Solutions Oy:n sähköisestä potilasarviointi- ja hoitoonohjausjärjestelmästä. Se on käytössä noin 50 terveyskeskuksessa. Systeemi toimii selaimen kautta. Ihminen voi kotona klikata tilanteeseen sopivat oireet ja myös taustatiedot aiemmista hoidoista ja lääkityksestä, joiden perusteella tekoälyyn perustuva algoritmi tekee kattavan tulkinnan hoidontarpeesta.
Algoritmit parantavat myös apteekkien toimintaa. San Franciscossa avattiin 2011 apteekki, jossa työskentelee vain yksi robotti. Kun apteekkiin tulee asiakas, robotti saa sekunnissa tietoonsa kaikki hänen lääkemääräyksensä, yksityiskohtaiset tiedot hänen kaikista käyttämistään lääkkeistä ja mahdollisista allergioistaan. Ensimmäisenä toimintavuotenaan robottifarmaseutti käsitteli kaksi miljoonaa lääkemääräystä tekemättä ainoatakaan virhettä. Ihmisfarmaseutit tekevät virheitä keskimäärin 1,7 prosenttia reseptintoimituksista; Yhdysvalloissa tämä tarkoittaa yli 50:tä miljoonaa virhettä vuodessa.
Autoissa on nykyisin tietokone, joka kertoo, montako kilometriä vielä voi ajaa ilman tankkausta, jos vauhti on tämä kuin se nyt on. Microsoftin Deadline-sovellus tekee saman ihmiselle: siihen on syötetty kaikki terveystiedot, elämäntapatiedot ja älyranneke mittaa koko ajan sykettä, unen laatua, päivittäin otettujen askelten määrää jne. Sitten kun painaa yhtä nappia, saa tiedon siitä, kauanko vielä elää, jos tällä meiningillä jatkaa.
ALGORITMIJOUKKUE
PÄRJÄSI URHEILUSSA
Vuonna 2002 vähävaraisen baseballjoukkueen Oakland Athleticsin johtaja Billy Beane loi seuraavan kauden joukkueen taloustieteilijöiden ja tietokonenörttien kehittämän algoritmin avulla. Algoritmiin syötettiin kaikki mahdollinen tieto niistä pelaajista, joita kykyjenetsijät eivät olleet noteeranneet.
Joukkue saatiin kasaan 44 miljoonan dollarin pelaajabudjetilla. Se voitti ensimmäisenä joukkueena American Leaguessa 20 peräkkäistä peliä ja piti tiukilla jopa 125 miljoonan dollarin New York Yankeesia. Varsin pian monet muut joukkueet omaksuivat saman tavan hyödyntää pelaajahankinnoissaan algoritmista lähestymistapaa.
Hararin kirjaa en ostanut verkkokaupasta, vaan Joulupukki toi sen. Jos olisin lukenut kirjan digitaalisella Kindle-laitteella, laite olisi saanut minusta mielenkiintoista tietoa. Amazonin Kindle pystyy tarkkailemaan, mitkä kirjan osat lukija lukee nopeammin, mitkä hitaammin. Tämänkin perusteella verkkokaupat voivat taas suositella seuraavia kirjahankintoja.
Jos ja kun Kindle päivitetään joskus kasvojentunnistuksella ja biometrisillä sensoreilla, algoritmi saa lisää aineistoa, koska paljastuu sekin, missä kohtaa kirjaa lukija hymyilee, suuttui tai jotakin.
Jos Amazon olisi nähnyt minut Hararin kirjaa lukemassa, sen algoritmi olisi seuraavaksi vinkannut ostamaan Hararin edellisen kirjan Ihmisen lyhyt historia (Bazar, 2017), mutta turhaan, koska olen nyt lukenut nämä molemmat, kaksi parasta tietokirjaa tällä vuosikymmenellä.
kari.naskinen@gmail.com
