torstai 30. marraskuuta 2017

Viipurin pamauksesta (30.11.1495) Valamoon

Ruotsin sotahistorian erikoisin tapaus oli Viipurin pamaus 30.11.1495. Viipurin linnan komentaja Knut Posse ja linnassa olleiden 500 palkkasoturin saksalainen päällikkö Hartwig Winholt asettivat yhden sivutornin alle ruuti- ja pikitynnyrin, joka räjäytettiin. Kaikkiaan Possella oli miehiä linnassa eri arvioiden mukaan 1500 – 3000. Hyökkääjinä linnan valloittamista yrittäneet venäläiset säikähtivät pamausta ja tulimerta niin, että lähtivät lipettiin ja hyökkäys jäi siihen. Toisen tarinan mukaan pelästyksen aiheutti valoilmiö taivaalla. Se oli muodoltaan Venäjän suojeluspyhimyksen Andreaan vinoristi, ja koska oli apostoli Andreaan muistopäivä, hyökkääjät ajattelivat, että pyhimys oli ilmestynyt suojelemaan kaupunkia. Tapahtumaa kuvataan aikalaisten kronikassa:

Knut Posse, Winholt,
heistä ei kumpikaan ollut näkyvissä,
heille ja useimmille oli kunniaksi,
että he toivat paikalle pikeä ja tervaa,
he veivät ne alas tornista
ja liikkuivat varsin nopeasti.
He sytyttivät sinne tulen
ja tahtoivat, että venäläiset pakenisivat tornista.
Tuli, savu ja terva
taisivat heitä kaikkia kauhistaa,
sen taisivat venäläiset siellä kokea,
he paloivat sinne kaikki.

Jotka eivät palaneet, näkivät sitten Pyhän Andreaan ristin. Valoilmiö oli ehkä revontulet, mutta se oli joka tapauksessa lopullinen ratkaisu seitsemän tuntia kestäneelle taistelulle, johon hyökkääjät olivat tulleet Moskovasta, Novgorodista ja Pihkovasta.

Yläkuvassa on Teollisuuden- ja liikkeenharjoittajan seura Pamaus ry:n (per. 1891) merkki.

Vinoristi tuli siitä, että Andreas oli vuonna 62 jKr. kuollut X:n muotoiselle ristinpuulle Peloponnesoksessa Patraksen kaupungissa. Hän halusi tällaisen ristinpuun, koska katsoi, ettei ole arvollinen kuolemaan samalla tavalla kuin Jeesus tavallisessa ristinpuussa. Vinoristi on nykyisin ainakin Skotlannin, Jamaikan, Burgundin ja Venäjän laivaston lipuissa.

Venäjän kirkon omien lähdetekstien mukaan Jeesuksen opetuslapsi, apostoli Andreas oli tuonut kristinuskon Venäjälle, ja legendan mukaan oli kulkenut pohjoiseen Laatokalle asti perustaen sinne Valamon luostarin. Nykytiedon mukaan luostarin perustivat kuitenkin munkit Sergei ja Herman vasta 1300-1400-lukujen vaihteessa. Joidenkin tietojen mukaan luostaria oli perustamassa myös munkki Jefrem Perekomilainen. Toisten tietojen mukaan nämä kolme munkkia elivät kuitenkin jo 1100-luvulla

Andreas on silti yhä mukana kuvioissa. Vanha kirjoitus ”Skazanije o Valaamskom monastyre” 1500-luvulta tuli päivänvaloon Moskovassa 1980-luvulla, ja siinä mainitaan taas Andreaan matka Laatokalle, jonne hän oli tullut Mustanmeren, Kiovan ja Novgorodin kautta.

VALAMOSTA VENÄJÄN
HENGELLINEN KESKUS

Kesällä 2016 Valamossa vietettiin Sergein ja Hermanin muistojuhlaa. Tuossa tilaisuudessa Venäjän ortodoksikirkon patriarkka Kirill ja presidentti Putin julistivat Valamon luostarin (kuvassa) Venäjän uudeksi hengelliseksi keskukseksi. Sekä Putinilla että Kirillillä on huvilat Valamon saarilla.

En ole sen jälkeen nähnyt asiasta muita tietoja, mutta tämän perusteella Troitse-Sergijevan luostari Moskovan koillispuolella on menettänyt keskusasemansa Valamolle. Venäjällä on kaikkiaan yli 700 ortodoksiluostaria.

Vanhan Valamon historiallista ja hengellistä merkitystä on muutenkin korostettu. Kulttuurihistorioitsija, Helsingin yliopiston kunniatohtori Rainer Knapas kertoo kirjassaan Karjalan kunnailla (2015), että joidenkin Venäjällä julkaistujen tekstien mukaan Sergei ja Herman saapuivat Laatokalle suoraan Kreikasta kuuluisasta Athosvuoren luostarista. Valamon historiakirjassa vuodelta 1864 toistetaan tarinaa Valamosta ”Venäjän Athoksena”. Kirjasta ilmestyi uusintapainos 2005.

Pyhittäjä Arsenin käynnit Athosvuorella ovat historiallisesti aivan varmoja. Novgorodista syntyisin ollut Arseni oli siellä Hilanderin luostarissa kolme vuotta ja tuli sieltä 1393 Laatokalle, jossa rakensi itselleen pienen tsasounan Konevitsan saaren rantaan. Viisi vuotta myöhemmin valmistui kirkkokin. Myöhemmin Arseni kävi uudelleen Athosvuorella pyytämässä esirukouksia ja siunausta luostarilleen.

kari.naskinen@gmail.com