Ongelmallinen on myös Päijät-Hämeen maakunta. Monikohan ihminen muualla maassa vieläkään panee Päijät-Hämeen mukaan, jos pyydetään luettelemaan Suomen maakunnat? Aho sanoi, että Päijät-Hämeeltä puuttuu vahva, omaleimainen kulttuurihistoria, ainakin niin, että se laajemmalti tunnettaisiin.
”Kuka enää esimerkiksi tiedostaa, että Hollola on Hämeen vanhimpia pitäjiä? Päijät-Hämeen kehittämisen ja houkuttelevuuden ensimmäinen edellytys olisikin alueen oman kulttuuri-identiteetin löytäminen ja voimistaminen”, sanoi Aho.
Sitten taas Lahteen: ”Ensimmäinen vaikutelma täällä on Helsingistä saapuvalle matkailijalle huono. Jos tulee maantietä pitkin, jo kaukaa pistävät silmään entisen komean Renkoharjun jäänteet ja maisemoimattomat soramontut.” Jos Aho olisi tullut junalla, hän olisi juhlapuheessaan maininnut Rautatienkadun alun pornoliikkeet.
”Myös Lahden seutukunnan yhdyskuntarakentaminen saa muualta tulevat surulliselle mielelle. Koko Päijät-Hämeestä on vaikea löytää yhtään ainoaa arkkitehtonisesti kaunista ja eheää taajamaa. Lahden kauas näkyvinä komeina symboleina ovat kolme mäkihyppytornia ja radiomastot, mutta muuten Lahdesta ei juuri mikään jää mieleen. Kaupungissa on vai harvoja arkkitehtonisesti merkittäviä rakennuksia.”
Aho sanoi, että hänellä itsellään on ollut Lahden alueen teollisuudestakin niin armoton kuva, että yhteen aikaan hän oli vaistomaisesti vältellyt lahtelaisfirmojen tuotteiden ostamista. Taitaa olla niitä ruunankusta juovia Ikea-miehiä.
Urheilumies Aho ei varsinkaan ole, eikä Lahden urheilukaupunkimaine häntä tietenkään hetkauta: ”Urheilu edustaa nykyisin aivan niitä samoja kovia arvoja, jotka muutenkin vallitsevat yhteiskunnassamme. Siksi urheilu ei helposti kykene korjaamaan kaupungin imagoa, minkä huomaa esimerkiksi englantilaisista jalkapallokaupungeista.”
Kulttuuriin takaisin päästyään Aho sanoi, että Lahden tuleva konsertti- ja kongressitalo (Sibeliustalo valmistui 2000) on iso asia kaupungille. Aho ehdotti sellaistakin, että Sibelius-viulukilpailut kannattaisi yrittää saada Helsingistä Lahteen. Vuoden 1999 Mirjam Helin -laulukilpailuja koitettiin jo siirtää Lahteen, mutta koska Sibeliustalo valmistuikin vasta seuraavana vuonna, ne jäivät Helsinkiin.
Kalevi Ahon puheen jälkeen varsinkin viime vuosina on Lahdessa otettu kulttuurin alalla takapakkia, kun taidealan opetuslinjoja on rankasti lakkautettu. Tällä hetkellä esillä on uuden taidemuseon rakentaminen, saa nähdä, millaiseen päätökseen poliitikot päätyvät, kun kahdenlaista ilmaa on.
Juhlapuheensa lopuksi Ahokin otti esille kunnallispolitiikan, joka hänen mukaansa vesittää ja tasapäistää ideoita. Aho lainasi kirjailija-arkkitehti-professori Anna-Maija Ylimaulaa: ”Poliittinen valta edellyttää ahneutta, narsismia ja keskinkertaisuutta, jotta se voisi toimia samaistumiskohteena mahdollisimman monelle.” Keskinkertaisuuksien kaupungissa uusi taidemuseo ei miellytä mahdollisimman monia äänestäjiä.
Vellamo-juhlassa yritetään taas laulaa Päijät-Hämeen maakuntalaulukin (1998). Se on niin mitätön, että sitä ei ole koskaan kukaan muu osannut kunnolla laulaa kuin Mika Pohjonen. Ehkä olisi pitänyt tilata maakuntalaulu Aholta.
kari.naskinen@gmail.com
