Alkuun nämä avustuskassat olivat lähtöisin työnantajista, koska patruunoilla oli tapana ja velvollisuuskin tarjota työntekijöilleen ja näiden perheille ruoka ja asunto sekä turvata heidät myös sairauden ja työkyvyttömyyden varalta. Pitkäaikaisessa palveluksessa olleille työntekijöille isännän piti tarjota myös vanhuudenturva. Avustuskassojen lisäksi tehtaanomistajat perustivat työntekijöilleen 1800-luvulla työväenasuntoja, ruokaloita, pesutupia, sairashuoneita, kouluja, kirjastoja ja kirkkoja.
Nämä järjestelyt alkoivat muuttua sen jälkeen, kun oli säädetty elinkeinovapauslaki 1879. Avustuskassatoiminnasta tuli selvemmin työväen omaehtoista toimintaa.
Kansalaissodan jälkeen apua tarvittiin entistä enemmän, ja perustettiin Suomen työläisten avustuskomitea ja paikallisia avustustoimikuntia, jotka hankkivat varoja punaorpojen hyväksi.
Valtio oli päättänyt tukea suoraan vain valkoisten leskiä ja orpoja eläkkeillä, joten työväenliikkeen piti hoitaa asioitaan itse. Punaisia avuntarvitsijoita oli kesällä ja syksyllä 1918 yli 43 000 ihmistä. Valtio antoi kyllä punaorpojen huoltamiseenkin jonkin verran varoja, joiden jakamisesta huolehtivat kunnat ja erilaiset järjestöt.
Kansalaissodassa vammautuneet saivat apua Punainvalidit ry:ltä, joka toimi 1918-86. Sillä oli kesäkodit Helsingissä, Tampereella ja Turussa.
Sosiaalidemokraattinen Työläisnaisliitto keräsi varoja punaorpotyöhön vuonna 1921 Ola Fogelbergin suunnittelemalla Turvattomien päivä -merkeillä. Liitto kiinnitti erityistä huomiota äitiyshuoltoon ja lastensuojeluun, mutta kun valtiollisella tasolla eivät asiat edenneet, perusti liitto 1929 oman turvakodin aviottomille äideille.
Valtio tuli 1920-luvulla jo vastaan jo hieman paremmin. Valtionavustusten turvin perustettiin punaorpoja varten kunnallisia lastenkoteja, -tarhoja ja -seimiä. Kirjassa on kuva vuodelta 1928 Lahden punaorpokodista, jonka perusti Suomen työväen järjestönuorten liitto.
Monet työväen oman sosiaalisen toiminnan järjestöt ovat nyttemmin irtautuneet työväenliikkeestä palvellakseen yleishyödyllisinä järjestöinä. Hyvänä esimerkkinä on sitoutumaton ja riippumaton Kuluttajaliitto ry, joka aloitti Sos.dem. Naisliiton aloitteesta Kotineuvontaliittona 1957. Vastaavanlaisia tapauksia on paljon.
Punapääoman romahdus huonon liikkeenjohdon takia aiheutti paljon pahaa, mutta jotakin on vielä jäljellä. Yli satavuotias vakuutusyhtiö Turva jatkaa yhteistyötään ay-liikkeen kanssa ja Osuuskunta Tradeka jatkaa E-liikkeen perintöä, josta tuoreimpien uutisten mukaan Cumulus-hotellit myydään nyt pois.
Historiateos antaa hyvän kuvan työväen oman sosiaalisen ja muunkin toiminnan laajuudesta. Se kattaa myös sivistys-, koulutus- ja valistustyön, monipuolisen kulttuuritoiminnan sekä työläisurheilun, jonka ensimmäisenä puhtaana edustajan perustettiin Helsingin Ponnistus 1887. Finlayson & Co:n voimistelu- ja urheiluseura perustettiin 1891. TUL perustettiin 1919.
kari.naskinen@gmail.con
