Avustuskassat olivat ensimmäisiä tehdastyöläisten yhteistoiminnan muotoja ja
joukkoliikettä. Ne korvasivat jonkin verran yhteiskunnallisen turvaverkon
puuttumista 1800-luvulla, jolloin tehtaiden duunarit olivat vuosipalkollisina tehtaanomistajien
eli isännän holhouksessa. Ensimmäinen avustuskassa eli tehdaskassa oli 1846
perustettu Finlaysonin puuvillatehtaan työväen sairaus- ja eläkekassa. Tampereella
toimiva Työväenmuseo Werstas on nyt julkaissut historiakirjan Työväen apu, paras apu suomalaisen
työväenliikkeen sosiaalisesta toiminnasta. Sen on kirjoittanut fil. maist. Eeva-Maija Ingman-Toivonen.
Alkuun nämä avustuskassat olivat lähtöisin työnantajista, koska patruunoilla
oli tapana ja velvollisuuskin tarjota työntekijöilleen ja näiden perheille
ruoka ja asunto sekä turvata heidät myös sairauden ja työkyvyttömyyden varalta.
Pitkäaikaisessa palveluksessa olleille työntekijöille isännän piti tarjota myös
vanhuudenturva. Avustuskassojen lisäksi tehtaanomistajat perustivat työntekijöilleen
1800-luvulla työväenasuntoja, ruokaloita, pesutupia, sairashuoneita, kouluja,
kirjastoja ja kirkkoja.
Nämä järjestelyt alkoivat muuttua sen jälkeen, kun oli säädetty
elinkeinovapauslaki 1879. Avustuskassatoiminnasta tuli selvemmin työväen
omaehtoista toimintaa.
Kansalaissodan jälkeen apua tarvittiin entistä enemmän, ja perustettiin Suomen
työläisten avustuskomitea ja paikallisia avustustoimikuntia, jotka hankkivat
varoja punaorpojen hyväksi.
Valtio oli päättänyt tukea suoraan vain valkoisten leskiä ja orpoja eläkkeillä,
joten työväenliikkeen piti hoitaa asioitaan itse. Punaisia avuntarvitsijoita
oli kesällä ja syksyllä 1918 yli 43 000 ihmistä. Valtio antoi kyllä
punaorpojen huoltamiseenkin jonkin verran varoja, joiden jakamisesta
huolehtivat kunnat ja erilaiset järjestöt.
Kansalaissodassa vammautuneet saivat apua Punainvalidit ry:ltä, joka toimi
1918-86. Sillä oli kesäkodit Helsingissä, Tampereella ja Turussa.
Sosiaalidemokraattinen Työläisnaisliitto keräsi varoja punaorpotyöhön vuonna
1921 Ola Fogelbergin suunnittelemalla
Turvattomien päivä -merkeillä. Liitto kiinnitti erityistä huomiota äitiyshuoltoon
ja lastensuojeluun, mutta kun valtiollisella tasolla eivät asiat edenneet,
perusti liitto 1929 oman turvakodin aviottomille äideille.
Valtio tuli 1920-luvulla jo vastaan jo hieman paremmin. Valtionavustusten
turvin perustettiin punaorpoja varten kunnallisia lastenkoteja, -tarhoja ja
-seimiä. Kirjassa on kuva vuodelta 1928 Lahden punaorpokodista, jonka perusti
Suomen työväen järjestönuorten liitto.
Monet työväen oman sosiaalisen toiminnan järjestöt ovat nyttemmin irtautuneet
työväenliikkeestä palvellakseen yleishyödyllisinä järjestöinä. Hyvänä
esimerkkinä on sitoutumaton ja riippumaton Kuluttajaliitto ry, joka aloitti
Sos.dem. Naisliiton aloitteesta Kotineuvontaliittona 1957. Vastaavanlaisia tapauksia
on paljon.
Punapääoman romahdus huonon liikkeenjohdon takia aiheutti paljon pahaa, mutta
jotakin on vielä jäljellä. Yli satavuotias vakuutusyhtiö Turva jatkaa
yhteistyötään ay-liikkeen kanssa ja Osuuskunta Tradeka jatkaa E-liikkeen perintöä,
josta tuoreimpien uutisten mukaan Cumulus-hotellit myydään nyt pois.
Historiateos antaa hyvän kuvan työväen oman sosiaalisen ja muunkin toiminnan
laajuudesta. Se kattaa myös sivistys-, koulutus- ja valistustyön, monipuolisen
kulttuuritoiminnan sekä työläisurheilun, jonka ensimmäisenä puhtaana edustajan
perustettiin Helsingin Ponnistus 1887. Finlayson & Co:n voimistelu- ja
urheiluseura perustettiin 1891. TUL perustettiin 1919.
kari.naskinen@gmail.con