maanantai 19. kesäkuuta 2017

Halla-ahon toimintatavan soisi yleistyvän

Politiikan ja vaalien viihteellistyminen vain lisääntyy. Itse asiat jäävät entistä vähemmälle huomiolle. Politiikan sisältöä tärkeämpää on se, miten se esitetään ja miten sen esittäjät poseeraavat. Jussi Halla-aho tekee tässä suhteessa poikkeuksen. Asiasta kirjoittaa Hämeenlinnan ykkösdemarin paikalta politiikasta sivuun hypännyt Iisakki Kiemunki Demokraatti-lehdessä (15.6.2017) niin osuvasti, että lainaan tekstistä pitkiä pätkiä:

”Halla-aho menee puhtaasti pelkkä sisältö edellä. Hän vaikuttaa introvertilta ihmisvihaajalta, joka ei ole viehättävän näköinen, ei ole taitava esiintymään, ei näytä tunteitaan (jos sellaisia edes on), ei välitä loukkaamiensa ihmisten tunteista tai pysty asettumaan heidän asemaansa, hänellä on vihamielinen suhtautuminen valtamediaan, ei pyry miellyttämään ketään väkisin jne. Hänellä on vain monomaaninen suhtautuminen yhteen asiaan ja kieltämättä briljantti taito kirjoittaa ajatuksistaan pitkiä ja syväluotaavia tekstejä.”

Kiemunki pohtii, muuttaisiko halla-ahomainen tapa toimia laajemminkin politiikkaa ja yhteiskunnan toimintaa:

”Mitä jos sisällöt tulisivat vahvemmin takaisin kampanjointiin? Mitä jos puolueet markkinoisivat asioita pelkkien mielikuvien sijaan? Mitä jos äänestäjät alkaisivat taas tutustua ja kiinnostua politiikan aidoista ja alkuperäisistä sisällöistä, eikä vain siitä tehdystä viihteestä? – Äh, toiveajattelua.”

Yksi oleellinen askel Kiemungin toiveajattelusta eteenpäin olisi, että vaaleissa siirryttäisiin ns. pitkiin listoihin.

Iisakki Kiemunki toimi kaupunginvaltuuston ja maakuntahallituksen puheenjohtajina. Nykyisin hän on Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin viestintäpäällikkö. Monien muiden tavoin hän tietää hyvin, miten politiikkaa tehdään, kun sitä ei tehdä sisällön ehdoilla:

”Menestyjätyyppi tulee pikkuisen myöhässä kokouksiin, juhliin, esityksiin ja tapahtumiin, jotta saa maksimaalisen huomion ja luotua kiireisen vaikutelman. Toki hän myös lähtee ajoissa, että voi myöhästyä sopivan vähän seuraavasta tilaisuudesta. Sisällöstä hän on usein autuaallisesti pihalla, tärkeintä on vain näkyä.”

Sen verran pitää myös näkyä, että saa kokouspalkkiot. Esimerkiksi kaupunginvaltuuston seminaarit, joissa ei päätöksiä tehdä, voi kuitata sillä, että on paikalla nimenhuudossa tai vastaavassa, niin saa palkkion. Tämä on yksi syy siihen, miksi esimerkiksi Lahden valtuuston seminaareja ei aina pidetä Sibeliustalossa, vaan jossain kauempana, jossa on puolipakolla oltava seminaarihuoneessa tai ainakin lähettyvillä baarissa.

kari.naskinen@gmail.com