Nyrkkeily ja varsinkin ammattinyrkkeily on ehkä kaikkein dramaattisin urheilulaji, kun niikseen tulee. Tästä oli hyvänä osoituksena Amin Asikaisen perjantaina käymä EM-ottelu. Voitto olisi avannut tien kenties MM-otteluun, mutta tappio saattaa tietää uran loppua. Näin siksi, että tämä oli Asikaiselle jo toinen tappio EM-otteluissa. Kolmatta mahdollisuutta tuskin tulee.
Ammattinyrkkeilijän ura voi tällaisessa tapauksessa kylläkin jatkua hieman toisella tavalla – voi ryhtyä tienaamaan hieman kapeampaa leipää nyrkkeilyiltojen sivuotteluissa, joista kuitenkaan ei yleensä ole nousua takaisin listojen kärkeen. Asikainen tuskin tällaisiin hanttihommiin ryhtyy. (Viime vuonna Asikaisen ansiotulot olivat 161 000 euroa.)
Dramatiikka on aina läsnä myös yksittäisessä ottelussa. Kun Asikaisen ja Khoren Gevorin ottelua oli käyty kuusi erää, oli se oman ”arvostelupöytäkirjani” mukaan tasan 56-56. Sitten seitsemännessä erässä Gevor iski Asikaisen lattiaan, eikä tuomari enää antanut ottelun jatkua, vaikka Asikainen pystyyn horjuikin.
Nyrkkeilyssä ottelun voittaja ei ole selvillä, ennen kuin gongi on viimeisen kerran kumahtanut. Tulossa oleva selväkin pistevoitto voi muuttua tyrmäystappioksi.
Jos Asikainen olisi voittanut, hän olisi ollut korkealla Urheilutoimittajain liiton tämänvuotisella parhaiden urheilijoiden listalla. Ennen perjantai-illan ottelua olin laatinut alustavasti oman listani äänestykseen – jos Asikainen olisi voittanut, olisin pannut Asikaisen viidenneksi, nyt ei mahdu kymmenen parhaan listalle.
Lahden Kalevan Ville Piispanen (kuvassa) on toisenlaisessa tilanteessa. Nousujohteinen ammattilaisura jatkui myös perjantaina, jolloin meksikolainen Cristian Chavez joutui heti ensimmäisessä erässä Piispasen lattiaan lyömäksi, ja tämänkin ottelun tuomari keskeytti.
Piispanen on nyt otellut paidattomana 13 kertaa. Voittoja on tullut 12 ja yksi on päättynyt ratkaisemattomaan. Nyt on edessä todennäköisesti EU:n mestaruusottelu, jollaisen manageri Pekka Mäki on neuvotellut käytäväksi 19.12. Milanossa. Vastustajana on hallitseva mestari, italialainen Giuseppe Lauri.
Ei mikään helppo juttu. Tähänastista kovemmaksi ottelun tekee Piispaselle sekin, että ottelu on suunniteltu 12-eräiseksi. Tähän asti Piispasen pisin ottelu on ollut yksi 8-eräinen, ja siihen puolet lisää on kova juttu.
VUODEN PARHAAT
Kun Asikainen ei parhaiden listalleni päässyt, muodostui se tällaiseksi:
1. Janne Ahonen, maailman paras mäkihyppääjä
2. Tero Pitkämäki, olympiapronssia
3. Samuli Aro, maailmanmestari
4. Mika Ahola, maailmanmestari
5. Pekka Päivärinta – Timo Karttiala, maailmanmestaripari
6. Kimi Räikkönen, MM-kolmonen
7. Topi Kosonen, maailman paras pesäpalloilija
8. Jarkko Ala-Huikku, Euroopan mestari
9. Valtteri Filppula, Stanley cupin voittaja
10. Pekka Koskela, useita palkintosijoja maailmancupissa
Makuasioita, ja omat mieltymykset vaikuttavat paljon. Siksi listallani on paljon moottoriurheilijoita. Sen sijaan naisia en koskaan äänestyslapulleni pane, koska tasa-arvon kannattajana en ymmärrä, miksi naiset kilpailevat vain naisten lajeissa. Jos voittaa naisten olympiakultaa tai naisten maailmanmestaruuden, se ei vielä paljon todista, koska silloin on paras vasta naisten sarjassa.
Sitten vielä kaikkien aikojen parhaat suomalaiset ammattinyrkkeilijät:
1. Gunnar Bärlund
2. Olli Mäki
3. Elis Ask
4. Risto Luukkonen
5. Tarmo Uusivirta
6. Pekka Kokkonen
7. Jyri Kjäll
8. Yrjö Piitulainen
9. Amin Asikainen
10. Sten Suvio