Muuttoliike hyödyttänyt suuresti kuntataloutta Päijät-Hämeessä

Suomen maakunnista hyötyivät muuttoliikkeestä vuosina 2003-05 eniten Itä-Uusimaa, Kanta-Häme, Pirkanmaa ja Päijät-Häme tässä järjestyksessä. Tilastovertailun on tehnyt valtiotieteen tohtori Timo Aro (Kuntalehti 30.10.2008). Pohja-aineistonaan hän on käyttänyt Tilastokeskuksen tietokantoja.

Muuttoliikkeen ja kuntatalouden vuorovaikutus on yksinkertainen: jokainen muuttaja aiheuttaa kunnalle menoja ja tuloja sekä luovuttavassa että vastaanottavassa kunnassa. Suuri muuttoliike kuntaan panee rakentamaan uutta kunnallistekniikkaa, uusia päiväkoteja jne. Vastapainoksi kunta saa muuttajalta verotuloja.

Aro kirjoittaa, että yllättävän korkean tulokertymän muuttoliikkeen ansiosta saivat Hämeen maakunnat, siis Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Pirkanmaa. Maakuntienvälinen tilasto muodostui seuraavaksi (tulonlisäys/menorasite, euroa/asukas):

+585 Itä-Uusimaa

+333 Kanta-Häme
+233 Pirkanmaa
+183 Päijät-Häme
+106 Varsinais-Suomi
+83 Uusimaa
+48 Kymenlaakso
+45 Keski-Suomi
+29 Pohjois-Pohjanmaa
+18 Etelä-Pohjanmaa
+18 Etelä-Karjala
+2 Etelä-Savo
-52 Pohjois-Karjala
-63 Pohjanmaa

-69 Satakunta
-116 Pohjois-Savo
-140 Lappi
-155 Keski-Pohjanmaa
-200 Kainuu

Tämäkin tilasto kertoo hyvää Lahden seudun vetovoimasta. Vaikka muuttajien tulokertymätilasto on vain yksi osa kuntataloutta, on se merkittävä alueen menestymistä kuvaava mittari. On siis hyvä tieto sekin, kun joulukuussa päästään toteamaan, että Lahden asukasluku on ylittänyt 100 000:n rajan.

kari.naskinen@gmail.com