Muuttoliike hyödyttänyt suuresti kuntataloutta Päijät-Hämeessä

Suomen maakunnista hyötyivät muuttoliikkeestä vuosina 2003-05 eniten Itä-Uusimaa, Kanta-Häme, Pirkanmaa ja Päijät-Häme tässä järjestyksessä. Tilastovertailun on tehnyt valtiotieteen tohtori Timo Aro (Kuntalehti 30.10.2008). Pohja-aineistonaan hän on käyttänyt Tilastokeskuksen tietokantoja.

Muuttoliikkeen ja kuntatalouden vuorovaikutus on yksinkertainen: jokainen muuttaja aiheuttaa kunnalle menoja ja tuloja sekä luovuttavassa että vastaanottavassa kunnassa. Suuri muuttoliike kuntaan panee rakentamaan uutta kunnallistekniikkaa, uusia päiväkoteja jne. Vastapainoksi kunta saa muuttajalta verotuloja.

Aro kirjoittaa, että yllättävän korkean tulokertymän muuttoliikkeen ansiosta saivat Hämeen maakunnat, siis Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Pirkanmaa. Maakuntienvälinen tilasto muodostui seuraavaksi (tulonlisäys/menorasite, euroa/asukas):

+585 Itä-Uusimaa

+333 Kanta-Häme
+233 Pirkanmaa
+183 Päijät-Häme
+106 Varsinais-Suomi
+83 Uusimaa
+48 Kymenlaakso
+45 Keski-Suomi
+29 Pohjois-Pohjanmaa
+18 Etelä-Pohjanmaa
+18 Etelä-Karjala
+2 Etelä-Savo
-52 Pohjois-Karjala
-63 Pohjanmaa

-69 Satakunta
-116 Pohjois-Savo
-140 Lappi
-155 Keski-Pohjanmaa
-200 Kainuu

Tämäkin tilasto kertoo hyvää Lahden seudun vetovoimasta. Vaikka muuttajien tulokertymätilasto on vain yksi osa kuntataloutta, on se merkittävä alueen menestymistä kuvaava mittari. On siis hyvä tieto sekin, kun joulukuussa päästään toteamaan, että Lahden asukasluku on ylittänyt 100 000:n rajan.

kari.naskinen@gmail.com

Jos olisi käyty liitoskuntavaalit...

Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Kouvolassa ja muuallakin käytiin jo isoja liitoskuntavaaleja. Päijät-Hämeessä sellaiset ovat ehkä edessä neljän vuoden kuluttua, joskin liitosintoilulle tuli lunta tupaan nyt käydyissä kunnallisvaaleissa.

Jos meilläkin olisi jo nyt pidetty liitoskuntavaalit, voi teoreettisen tuloksen laskea ynnäämällä yhteen kunkin puolueen äänimäärät Lahdessa, Hollolassa, Kärkölässä, Hämeenkoskella, Nastolassa, Padasjoella ja Hartolassa. Paikkajako 67-jäseniseen valtuustoon olisi muodostunut seuraavaksi (suluissa valtuutettujen lukumäärät Lahden uudessa kaupunginvaltuustossa):

22 (20) Kokoomus
20 (19) SDP
8 (3) Keskusta
5 (5) Vasemmistoliitto
4 (4) Kristillisdemokraatit
4 (4) Vihreät
4 (3) Perussuomalaiset

Lahden kaupunginvaltuustossa on 59 jäsentä, mutta jos kaupungin asukasmäärä ylittää 120 000:n rajan, valtuuston on oltava 67-paikkainen.

Uusi kunta -selvityksessä mukana olevista kunnista olisivat nyt saanet edustajansa uuden isomman kunnan valtuustoon vain Lahti (55), Hollola (8) ja Nastola (4). Puolueittain olisivat tapahtuneet seuraavat muutokset, kun vertailuna käytetään toteutumaa Lahden vaaleissa:

Suur-Lahden valtuustoon olisivat Kokoomuksesta menneet myös Hollolan Heikki Mantere ja Jorma Laatinen sekä Nastolan Pasi Karjalainen ja Virpi Suhonen. Lahden valtuustoon nyt valituista eivät olisi läpi päässeet Reijo Salminen eikä Jorma Ratia.

Sosiaalidemokraattien valtuustoryhmään olisivat nousseet Hollolan Helka Kähkönen ja Nastolan Pasi Karjalainen, kun taas Lahden Sirkku Enojärvi olisi jäänyt pois.

Keskustan ryhmän muodostaisivat kuntaliitosvaltuustossa kolmen kärkilahtelaisen lisäksi Hollolan Juha Rehula, Seija Aakala, Mikael Lampenius ja Salamat Masih sekä Nastolan Raimo Laine.

Vasemmistoliitto, vihret ja kristilliset olisivat uudessa isossa valtuustossa samalla kokoonpanolla kuin tulevat olemaan Lahdessa ensi vuoden alusta.

Perussuomalaiset saisivat yhdelle lisäpaikalleen lahtelaisten täydennykseksi Hollolan Jari Ronkaisen.

JOS EDUSKUNTAVAALIT...

Muutama päivä sitten harrastin tätä vaalimatematiikkaa Hämeen vaalipiirin osalta ja sain tulokseksi, että jos olisi käyty eduskuntavaalit nyt saaduilla äänimäärillä, olisi Kokoomus lisännyt paikkamääräänsä yhdellä. Sen paikan olisi menettänyt Vihreä liitto.

Ilta-Sanomien toimittaja, entinen lahtelainen Sakari Nupponen laski vastaavalla tavalla Suomen kaikki vaalipiirit ja sai uuden paikkajaon eduskuntaan. Vaalimatematiikka on suhteellista vaalitapaa käytettäessä joskus yllätyksellinen, ja niinpä "näiden eduskuntavaalien" suurin voittaja olisi ollut SDP. Paikkajaosta olisi tullut tällainen (suluissa nykyiset paikkaluvut):

52 (50) Kokoomus
48 (45) SDP
46 (51) Keskusta
17 (17) Vasemmistoliitto
14 (15) Vihreät
11 (10) Ruotsalaiset
6 (5) Perussuomalaiset
6 (7) Kristillisdemokraatit

KESKUSTA EDELLEEN
SUURIN KUNTAPUOLUE

Kuulostaako kummalta? Kuntakentän pirstaleisuus aiheuttaa kuitenkin tämän: vaikka Kokoomus sai kunnallisvaaleissa suurimman äänimäärän, sai yksittäisiä valtuutettuja eniten Keskusta, koska sillä on "hallussaan" iso määrä pieniä kuntia.

Vaikka kuntaliitosten takia kuntien lukumäärä vähenee, lisäsivät vihreät ja perussuomalaiset silti valtuutettujensa määrää. Tässä valtuutettujen määrät koko maassa (suluissa nykyiset valtuustopaikkamäärät):

3520 (4425) Keskusta
2071 (2071) SDP
2018 (2078) Kokoomus
832 (987) Vasemmistoliitto
509 (636) RKP
442 (106) Perussuomalaiset
370 (314) Vihreät
349 (391) Kristillisdemokraatit
14 (24) muut

NUORET JA VANHAT

Lahden kaupunginvaltuuston nappulajaoston muodostavat ne kuusi valtuutettua, jotka ovat iältään korkeintaan 30 vuotta:

21 Eero Vainio, SDP
26 Pekka Komu, SDP
28 Einari Pohjolainen, Kok
28 Kai Kuokkanen, Vihreä
29 Saara Vauramo, Vihreä
30 Katja Ilmoniemi, SDP

Pappa- ja mummojaoston kuusi kärjessä:

77 Pentti E Rantanen, Kok
75 Eino Vuori, Vas
73 Eila Jokinen, SDP
72 Erkki Nieminen, SDP
70 Marja-Leena Taavila, Kok
69 Ilkka Simolin, Kok


kari.naskinen@gmail.com

Toriparkin rakentaminen uskallettiin ottaa uudelleen esille heti vaalien mentyä

Toriparkin kannattajat olivat tästä mieliaiheestaan ihmeen hiljaa koko vaalikampanjan ajan. Asiasta oli parempi olla puhumatta, koska se olisi vienyt ääniä. Nyt kun vaaleista on muutama päivä, uskalletaan toriparkin rakentamisen "tärkeydestä" taas puhua. ESS:n pääkirjoitussivulla täräytettiin heti kolme päivää vaalien jälkeen, että Lahden tulevaisuus on kiinni torin alle rakennettavasta parkkihallista. Jos ei rakenneta, Lahti jää ikuiseksi raittikyläksi (Esalainen 29.10.).

Sekin ilosanoma julistettiin, että rakentamiseen ei menisi ollenkaan veronmaksajien rahoja, koska se kustannettaisiin pysäköintimaksuilla. Näiden maksujen kerääjä on miljoonavelkainen Lahden Pysäköinti Oy. Kaikki kuitenkin tietävät, Esalainenkin, että näin ei asia menisi.

Vaalien alla ESS ja Lahden Radio toitottivat, että iso osa ehdokkaista kuuluu Ei-puolueeseen. Kun ehdokas ilmoitti lehtimainoksissaan tai vaalikoneissa, että ei kannata toriparkin rakentamista, hänet sijoitettiin Ei-puolueeseen, kaikkien asioiden vastustajiin.

Annettiin ymmärtää, että asioiden vastustaminen ei kuulu kunnallispolitiikkaan. On kuuluttava Kyllä-puolueeseen, jossa hyväksytään kaikki suunnitteilla olevat asiat - kuitenkin saa sanoa ei veronkorotuksille. Siis kaikki mahdollinen tehdään, mutta verotusta on mieluummin alennettava.

Joka tapauksessa niin kävi, että uuteen kaupunginvaltuustoon valittiin selvä enemmistö toriparkin vastustajia.

Yhden lisävahvistuksen toriparkkihankkeen älyttömyydestä antoi kaupungin kunnallistekniikan johtaja Jorma Vaskelainen (Kok), joka Viikkouutisissa toissa viikolla sanoi, että toriparkin alin kerros näyttäisi yleissuunnitelmassa olevan noin 8 metriä torin pinnan alapuolella - ja huomio, huomio: pohjavesi on torin kohdalla 8-10 metrin syvyydessä!

Pitääkö Vesijärvisäätiön sisälle perustaa Pohjavesisäätiö?

kari.naskinen@gmail.com

Lahti ei voi juhlia itsenäisyyspäivää Sibeliustalossa

Lahden kaupungin perinteistä itsenäisyyspäivän vastaanottoa ei tänä vuonna pystytä järjestämään Sibeliustalossa, koska siellä on sinä iltana rokkiyhtye Apulannan konsertti.

Kyllä on munittu oikein tosissaan. Sibeliustalosta oli joskus aikoja sitten tiedusteltu kaupunginkansliasta, haluaako kaupunki varata Sibeliustalon Metsähallin käyttöönsä 6.12. Kuka pölvästi lieneekin kaupungintalolta vastannut, mutta varausta ei ollut tehty. Kesäkuussa kaupunginkansliasta sitten otettiin yhteyttä Sibeliustaloon tässä asiassa, mutta siinä vaiheessa oli Sibeliustalo jo sopinut Apulannan keikasta.

Hölmöä toimintaa molemmilta puolilta. Sibeliustalo on toiminut muodollisesti oikein - ajoissa oli kysytty -, mutta olisivat ottaneet suoraan yhteyttä vaikka kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirtaan, kun ensimmäisellä kerralla oli saatu ihmeelliseltä kuulostava vastaus.

Tässä olisi nyt vaikeuksissa olevalla Lahden Messut Oy:llä hyvä tilaisuus tehdä peeärrää - toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen nopeasti kutsumaan Lahtea juhlimaan itsenäisyyspäivää Lahti-halliin.

kari.naskinen@gmail.com

Jos nämä olisivat olleet eduskuntavaalit...

Hämeen vaalipiirin kuntien yhteenlasketuissa äänimäärissä Kokoomus lisäsi ääniään viime eduskuntavaaleihin verrattuna 4,2 prosenttia. Tällä äänimäärällään Kokoomus olisi saanut eduskuntavaaleissa yhden lisäpaikan eli sen kansanedustajien määrä olisi noussut neljästä viiteen. Eduskuntavaaleissa 2007 se Kokoomuksen viides eli valitsematta jäänyt oli Orimattilan Kalle Jokinen.

Jos kunnallisvaalien äänet olisi annettu eduskuntaavaaleissa, olisi Kokoomukselle menneen lisäpaikan hävinnyt Vihreä liitto, jolla on Hämeestä nyt kansanedustajana Hämeenlinnan Kirsi Ojansuu.

Vaikka Keskusta kärsi nyt suurimman tappion, se olisi selvinnyt näillä äänimäärillä eduskuntavaaleissa ilman paikkamenetystä Hämeessä.

Perussuomalaiset saivat kunnallisvaaleissa vihreitäkin vähemmän ääniä, joten se ei olisi täältä kansanedustajaa saanut.

JOS NÄMÄ OLISIVAT

OLLEET HENKILÖVAALIT...

Lisää matemaattista tilastoleikkiä. Jos kunnallisvaalit olisivat puhtaasti henkilövaalit, joissa valtuustoihin valitaan pelkästään henkilökohtaisten äänimäärien perusteella, olisi tulos Lahdessakin ollut hieman toisenlainen.

Kaupunginvaltuustoon olisivat tulleet valituiksi Sonja Falk (Krist), Aleksi Mäntylä (Vihreä), Paavo Rautkoski (PS) ja Juhani Karhapää (PS). Heille olisivat tilaa tehneet nyt puolueidensa kokonaisäänimäärien avulla läpi menneet Maarit Luukka (Kesk), Jorma Ratia (Kok), Pekka Järvinen (Vas) ja Reijo Salminen (Kok).

Puolueiden paikkajako olisi ollut: SDP 19, Kokoomus 18, Vihreät 5, Kristillisdemokraatit 5, Perussuomalaiset 5, Vasemmistoliitto 4, Keskusta 2, Senioripuolue 1.

DEMARIEN PIENI TILASTO-

ETUMATKA SÄILYI

Kuluneiden 30 vuoden aikana on pidetty kahdeksat kunnallisvaalit. Niiden yhteenlasketuissa äänimäärissä näkyy SDP:n ja Kokoomuksen mahtiasema Lahdessa. Vähintään sata ääntä ovat näissä vaaleissa yhteensä saavuttaneet seuraavat puolueet (suluissa se lukumäärä, montako kertaa puolue on ollut mukana vaaleissa):

117 112 SDP (8)

115 233 Kokoomus (8)

25 053 Kristilliset (8)

23 945 Vasemmistoliitto (5)

21 013 Vihreä liitto (7)

20 807 SKDL (3)

20 018 Keskusta (8)

9 027 SMP (4)

2 655 Perussuomalaiset (4)

2 161 Demokraattinen vaihtoehto (1)

1 884 Liberaalinen kansanpuolue /4)

1 182 SKP (3)

1 051 Vaihtoehtoväki (3)

707 Senioripuolue (1)

664 Eläkeläisten puolue (3)

593 Köyhät yhtyvät (1)

592 Nuorsuomalaiset (1)

222 RKP (2)

215 Kommunistinen työväenpuolue (3)

106 Suomi - Itsenäisyys (1)

Näiden 30 vuoden aikana ovat nyt valituiksi tulleista kaupunginvaltuutetuista keränneet vähintään tuhat ääntä seuraavat:

12 176 Jouko Skinnari, SDP

6 486 Maija-Liisa Lindqvist, Keskusta

5 211 Matti Kataja, Kok

3 506 Matti Kauppila, Vas

3 504 Tuija Nurmi, Kok

3 419 Ilkka Viljanen, Kok

2 507 Pentti E Rantanen, SDP/Kok

2 466 Vuokko Kautto, Vas

2 137 Jari Salonen, Kok

1 995 Ilkka Simolin, Kok

1 977 Erkki Nieminen, SDP

1 923 Tapani Ripatti, SDP

1 875 Kari Salmi, SDP

1 840 Ulla Vaara, SDP

1 724 Leena Luhtanen, Kok

1 688 Hannu Himanen, Kok

1 676 Eino Vuori, Vas

1 624 Merja Vahter, Kok

1 608 Eila Jokinen, SDP

1 386 Leena Mantere, Krist

1 337 Mika Kari, SDP

1 316 Antti Holopainen, Vas

1 309 Jarkko Nissinen, SDP

1 217 Susanna Iivonen-Pekesen, SDP

1 133 Sari Kurikka, Kok
1 013 Jari Hartman, SDP

Nyt valtuustosta pois jääneistä ehti Ulla Juurola (SDP) kerätä 2938 ääntä ja Pertti Heino (SDP) 2242 ääntä.

kari.naskinen@gmail.com

Petraajia ja häviäjiä

Vaalien suurin henkilökohtainen voittaja oli Kari Salmi (SDP). Kun tällainen tilastonikkari käy läpi vaalien tuloksia, löytyy sieltä paljon muitakin voittajia, samoin kuin häviäjiä. Vertaillaanpa kunnallisvaalien tuloksia 2004 ja 2008, niin yli sadalla kasvattivat äänimääriään neljässä vuodessa seuraavat:

+504 Matti Kataja, Kok
+357 Ulla Vaara, SDP
+350 Tapani Ripatti, SDP
+218 Merja Vahter, Kok
+214 Ilkka Viljanen, Kok
+175 Einari Pohjolainen, Kok
+162 Kirsti Vaara, Vihreät
+156 Marjo Loponen, Krist
+142 Juha Rostedt, Kok
+135 Marja-Leena Taavila, Kok
+124 Antti Holopainen, Vas

Yli sata ääntä kadottivat neljässä vuodessa:

-413 Leena Mantere, Krist
-379 Jouko Skinnari, SDP
-350 Leena Luhtanen, Kok
-325 Simo Räihä, Kok
-304 Maija-Liisa Lindqvist, Keskusta
-224 Susanna Iivonen-Pekesen, SDP
-186 Sari Kurikka, Kok
-160 Ilkka Simolin, Kok
-153 Terttu Pohjolainen, Kok
-141 Vuokko Kautto, Vas
-117 Jarkko Nissinen, SDP
-113 Reijo Pekonmäki, Vas
-111 Ulla Koskinen-Laine, SDP
-111 Jouko Pylväs, SDP
-110 Sirkku Enojärvi, SDP

ENNUSTEENTEKIJÄLLÄ
59 KAVERIA

Vaaliennusteen tekeminen nimi nimeltä on aina hankalaa. Ensinnäkin se on oikein vaikeaa ja toiseksi tällaisen "roknoosin" tekijällä ei vähään aikaan ole Lahdessa kuin 59 kaveria vaaliehdokkaiden joukossa. Jos ehdokas itse ajattelee menevänsä vaaleissa läpi, niin jos ennusteentekijä ei ole ajatellut samoin, ei kadulla vastaantullessa kunnolla edes tervehditä, tai sitten ilkutaan ja sanotaan, että vaalien jälkeen katsotaan.

Ennusteen nimilistan ulkopuolelle jäänyt ajattelee usein myös niin, että ennusteentekijä on jättänyt hänet ihan vain ilkeyttään pois. Näin asia ei tietenkään ole. Kun olen näitä perinteisiä roknoosejani vuosikaudet laatinut, niin kyllä lähtökohtana on joka kerta ollut täysin tunteeton pohdinta kunkin ehdokkaan mahdollisuuksista.

Nyt pidettyjä vaaleja varten tein ennusteen lokakuun alkupäivinä. Listalla oli siis 59 nimeä. Näistä nimistä 12 oli sellaisia, jotka eivät kaupunginvaltuustoon päässeet.

Viikkouutisten nimerkki Porttivahti teki oman ennusteensa, ja siitä listalta jäi ilman valtuustopaikkaa 17 nimeä.

Mahdottoman suuria yllätyksiä oli verrattain vähän. Yksi oli tietenkin Perussuomalaisten saama iso äänimäärä, toinen eläkeläisten puolueen saama valtuustopaikka. Henkilökohtaisella puolella oli yllätys Tapani Ripatin (SDP) paluu valtuustoon isolla äänimäärällä.

Ennustin, että läpi menee 20 uutta valtuutettua, meni 21. Naisia ennustin menevän läpi 26, meni 25.

Puolueiden paikkajaosta olivat ennusteita tehneet monet muutkin. Vaaliyönä sain Kirsti Vaaralta lapun, missä olivat yhteenvetona yhdentoista henkilön tekemät arvailut. Kun virhepisteet laskettiin, tuli miinuksia seuraavasti:

-6 Jukka Airo, ESS
-6 Mika Kari, SDP
-7 Kari Naskinen
-7 Eino Vuori, Vasemmistoliitto
-8 Pasi Kousa, Vasemmistoliitto
-8 Maija-Liisa Lindqvist, Keskusta
-8 Porttivahti, Viikkouutiset
-8 Jari Salonen, Kokoomus
-8 Jouko Vesala, Keskusta
-10 Jari Salonen, Kokoomus
-10 Kirsti Vaara, Vihreät

kari.naskinen@gmail.com

Musta lista äänestämättä jättäneistä

Vaikka äänestys-prosentti Lahdessa nousi hieman viimekertaisesta, jäi se edelleen huolestuttavan alhaiseksi, 55 prosenttia.

Tässä vihje toimittajille tai aktiivisille harrastajille: julkaiskaa lista äänestämättä jättäneistä. Tämä nimittäin on mahdollista, sillä vaaliluettelot ovat vaalien jälkeen julkisia asiakirjoja. Tästä on olemassa oikeuskanslerin lausunto:

"Tiedot siitä, ketkä henkilöt ovat äänestäneet ja ketkä eivät ole sitä tehneet, eivät kuulu vaalisalaisuuden piiriin eivätkä siten ole salassa pidettäviä." (16.2.1981)

Siitä vaan mustaa listaa tekemään. Kyllä varsinkin internetissä tilaa löytyy.

TORIPARKKIPUOLUE

HÄVISI SELVÄSTI

Lahdessa vaalikamppailuun liittyi oleellisena osana keskustelu siitä, pitäisikö torin alle rakentaa parkkihalli vai ei, ja nimenomaan veronmaksajien rahoilla. Kaikkien ehdokkaiden kantaa asiaan en tiedä, mutta vaalikoneisiin vastanneiden ja valtuustoon valittujen osalta peli on selvä: toriparkin vastustajat voittivat 27-16.

Toriparkin vastustajia puolueittain:

SDP: Kari Salmi, Jouko Skinnari, Ulla Vaara, Tapani Ripatti, Eero Vainio, Erkki Nieminen, Jari Hartman, Eila Jokinen, Susanna Iivonen-Pekesen, Katja Ilmoniemi, Ulla Koskinen-Laine, Jarkko Nissinen.

Kokoomus: Matti Kataja, Merja Vahter, Arja Nikkanen, Marja-Leena Taavila, Leena Luhtanen.

Vasemmistoliitto: Antti Holopainen, Matti Kauppila, Vuokko Kautto.

Vihreät: Kirsti Vaara, Kai Kuokkanen, Saara Vauramo, Helena Aaltola.

Kristillisdemokraatit: Leena Kaartinen.

Perussuomalaiset: Harri Nieminen, Lasse Koskinen.

Toriparkin kannattajia:

Kokoomus: Ilkka Viljanen, Tuija Nurmi, Jari Salonen, Sari Niinistö, Einari Pohjolainen, Juha Rostedt, Sari Kurikka, Jorma Ratia.

SDP: Mika Kari, Pekka Komu, Sirkku Enojärvi.

Kristillisdemokraatit: Marjo Loponen, Leena Mantere.

Keskusta: Maija-Liisa Lindqvist, Saila Lehtomäki, Maarit Luukka.

Kummallekaan listalle en osaa panna Reijo Salmista (Kok), joka Ylen vaalikoneessa kannatti toriparkkia, mutta ESS:n vaalikoneessa vastusti.

RANTANEN

YLIVOIMAINEN

Kokoomukseen loikannesta sosiaalidemokraatista Pentti E Rantasesta (77) tulee Suomen kaikkien aikojen pitkäaikaisin kunnallisvaltuutettu. Jos kaikki nyt valitut istuvat valtuustossa koko seuraavan vaalikauden, ovat Lahdessa vuonna 2012 seuraavat henkilöt olleet valtuutettuina vähintään 20 vuotta:

48 Pentti E Rantanen
37 Oiva Linnavirta
38 Sulo J. Teittinen
36 Tenho Iikkanen
36 Matti Kataja
36 Jouko Skinnari
33 Oskari Lehtonen
32 Matti Kauppila
31 Niilo Pitkäsilta
29 Ensio Partanen
28 Heino Avikainen
27 Matti Taponen
26 Anselm Pitkäsilta
26 Knut J. Vuorimies
25 Kalle T. Numminen
24 Heleena Arola
24 Pertti Heino
24 Hannu Himanen
24 Nestor Jalonen
24 Juhana Kurki-Suonio
24 Sirkka Lankinen
24 Maija-Liisa Lindqvist
24 Pirkko Lipsanen
24 Matti Luttinen
24 Anni Myyryläinen
24 Erkki Nieminen
24 Juho Partanen
24 Terttu Pohjolainen
24 Edvard Savutie (Savander)
24 Henrik Schwartzberg
24 Eila Sirnelä
24 Mikko Vainio
24 Matti Viljanen
23 Alma Kock
22 Gustaf Fagerholm
21 Hannu Laurila
20 Salme Myyryläinen
20 Jarkko Nissinen

20 Tuija Nurmi
20 Helmi Pesälä
20 Väinö Saario
20 Emil Salonen
20 Jari Salonen
20 Ilkka Simolin

20 Ulla Vaara
20 Olli Vihavainen
20 Ilkka Viljanen
20 Hans-Olof Walamies

kari.naskinen@gmail.com