Yli-ihmisiä ovat viihdekirjallisuudessa ja -elokuvissa ainakin Batman, Hämähäkkimies, Teräsmies ja uudempana tuttavuutena Fight Club -romaanin ja -elokuvien Tyler Durden. Nyt Donald Trump ajattelee olevansa jonkinlainen yli-ihminen, mutta varsinainen tekijä tällä alalla on hänen kaverinsa Elon Musk. Maailman rikkaimpana ihmisenä Musk on kuin MacGyver, joka kehittää tekoälyä, suunnittelee Marsin asuttamista, lennättää ihmisiä jo nyt avaruuteen ja varmaan kohta Maapallon keskipisteeseenkin, jossa käydään jo Islannin kansalliseepoksen Heimskringla-saagassa, Jules Vernen romaanissa ja siitä tehdyssä elokuvassa.
Elon Muskin palveluksessa on huippuneroja, jotka pyrkivät yhdistämään teknologian ja ihmisen ajattelun. Tekoäly on Muskin toimesta jo saatukin aikaan. Kuinka pitkällä Elon Muskin yhtiöt ovat ajattelevan tekoälyn kehittämisessä, siis eräänlaisen yli-ihmisen? Juuri nyt esitinkin tälle Grok-tekoälylle kysymyksen, kuinka pitkällä Muskin yhtiöt ovat ajattelevan tekoälyn kehittämisessä, siis eräänlaisen yli-ihmisen luomisessa. Vastaus tuli parissa sekunnissa:
”Elon
Muskin yhtiöt, erityisesti xAI, ovat tehneet merkittävää
edistystä tekoälyn kehityksessä kohti AGI:a (Artificial General
Intelligence), jota voidaan verrata ´ajattelevaan
tekoälyyn´
tai eräänlaiseen yli-ihmiseen – älykkääseen järjestelmään,
joka ylittää ihmisen kognitiiviset kyvyt monilla alueilla. Musk
itse on toistuvasti korostanut, että xAI:n tavoitteena on ymmärtää
universumi ja kehittää turvallista superälyä.”
Superälyksi
sanotaan sellaista, jossa kone ylittää ihmisen tietämisen,
viisauden ja ajattelun kokonaan. Musk
on korostanut, että AGI voi ylittää yksittäisen ihmisen
älykkyyden jo
tänä tai ensi vuonna
sekä
saavuttaa superintelligenssin
(kaikkien ihmisten yhteenlaskettu älykkyys) noin 2030:een
mennessä.
Tulivat nämä asiat esille, kun luin Martinius Vardogarin kirjan Nietzsche nykyaikana (2025). Vardogar kirjoittaa, että nykykulttuuri on täynnä superihmisen kuvia, jotka heijastavat osittain Nietzschen tunnettua ajattelua yli-ihmisestä. Nietzschen yli-ihminen on kuitenkin enemmän runo kuin kone, enemmän henkäys kuin ohjelma. Vardogarin sanoin: ”Yli-ihminen ei synny teknologiasta yksin, ei tiedosta, ei vallasta, vaan tahdosta luoda, elää, tanssia elämän kaaoksessa, tietäen, että mikään ei ole varmaa, ja silti sanoa: Kyllä!”
En tunne, mikä mies tämä Martinius Vardogar on. Suomalainen kuitenkin ja esittelee itsensä filosofiksi ja kirjailijaksi, joka tutkii ihmisen, teknologian ja kosmoksen risteyskohtia. Viime vuonna häneltä ilmestyi myös runo- ja aforismikirja Elämän tähtisumua, jossa yhdistyvät kosminen symboliikka ja eksistentiaalinen pohdinta. Nietzschen yli-ihmisasiasta hän sanoo sen jo aikaa sitten analysoidun totuuden, että Nietzschen yli-ihminen (Übermensch) ei ole mikään jumalaan verrattava olento, mutta kuitenkin moraalisesti ja esteettisesti ihmisen itsensä ylittävä yksilö.
Nietzschen väärintulkitsijoista pahin oli hänen siskonsa Elisabeth Förster-Nietzsche, joka muokkasi 30 vuotta aiemmin kuolleen veljensä filosofisia tekstejä sairasta nationalismia hyödyntämään ja saikin Nietzschen kirjat nousemaan natsi-Saksan rotuideologian symboliksi. Tämä oli iso väärennös, koska Nietzsche oli eläessään halveksinut saksalaista nationalismia ja antisemitismiä.
Nyt tilanne on joka tapauksessa isossa muutoksessa. Tekoäly ja algoritmit antavat ihmisille suosituksia ja tekevät heidän puolestaan päätöksiä. Mistähän Trump sai idean Grönlannin valtaamisesta? Kysyikö Muskin Grokilta, mikä olisi Amerikan kannalta hyvä laajennuskohde?
Lauantain Helsingin Sanomissa oli Der Spiegelistä suomennettu haastattelu, jossa saksalainen sosiologian professori Hartmut Rosa Jenan yliopistosta sanoi, ettei nykyihminen enää ajattele itse, vaan hänen käytöstään kahlitsevat algoritmit, ohjeet ja kaavat. Milloinhan oikeudenkäyttöön ei enää tarvita tuomareita eikä lautamiehiä? Muskin Grok Law tekee jo oikeudellisia analyyseja. Näin kun edetään, saadaan tasapuoliset tuomiot, kun laintulkinnat ovat koneellisia ja siten samanlaisia Hangosta Inariin.
kari.naskinen@gmail.com
