Kaksin puolison kanssa elävät ovat tyytyväisimpiä

Ihmisten hyvän elämän tavoittelu on pääasiallinen syy siihen, että ilmasto on muuttunut entistä epäsuosiollisemmaksi ihmiselämälle. Jatkuvan kasvun tavoittelu on pannut luonnon koville ja monet asiat ovat hankaloituneet tai ainakin kallistuneet, kun fossiilisten energialähteiden hyödyntämistä on jouduttu rajoittamaan. Tutkimusten mukaan tyytyväisimpiä nykymenoon ovat ne, jotka ymmärtävät kansalaisten hyvinvoinnin riippuvan kestävyyttä tavoittelevan yhteiskunnan konsteista näissä asioissa. Esimerkiksi joukkoliikennettä käyttävät ovat tyytyväisempiä itseensä kuin ne, jotka mahdollisuuksista huolimatta eivät niin tee. Tämä tieto saatiin 2019 tutkimuksesta, jonka toinen tekijä Arto O. Salonen kirjoittaa asiasta Tiedepolitiikka-lehdessä yhdessä Jyrki Konkan kanssa. Professori Salonen on Suomen kestävyyspaneelin jäsen ja tohtori Konkka on yliopettaja Metropolia-ammattikorkeakoulussa. Molempien tutkimusaiheet kohdistuvat ihmisten hyvinvointiin.

Tiedepolitiikka-lehdessä he käyvät läpi myös Kantar TNS -tutkimuslaitoksen Forum-paneelin tuloksia, jotka saatiin 40 000 ihmisen vastauksista. Niistä ilmeni, että 71 % suomalaisista koki olevansa erittäin tai melko tyytyväisiä elämäänsä. Kaikkein tyytyväisimpiä olivat puolison kanssa kaksin asuvat ihmiset, tyytyväisempiä kuin lasten kanssa tai yksin asuvat. Naiset näyttivät olevan tyytyväisempiä kuin miehet, ja naiset myös kokivat elämänsä merkityksellisemmäksi ja arvokkaammaksi.

Miehetkin kyllä pitävät lapsiperhe-elämää kaikkein arvokkaimpana, mutta onhan se niin, että mukavammaksi elämä muuttuu, kun saadaan lapset kasvatettua ja lähtemään omille teilleen. Salonen ja Konkka selittävät: ”Tämä saattaa johtua siitä, että itsekkäät nautinnon ja mielihyvän kokemukset eivät ole luonteenomaisia lapsiperheen arjessa, vaikka toisaalta lapset lisäävät elämän mielekkyyttä vahvistamalla onnellisuuteen liittyvää hyvinvointia.”

Tyytyväisyyden keskiarvot nousevat 25-34 ikävuoteen saakka, mutta sitten alkaa lasku. Varsinaisesti tyytyväisyys elämään on huipussaan, kun kuukausitulot ovat 3300 - 4200 euroa. Varallisuuden lisääntyminen tuo uudenlaisia huolia, kun pitää koko ajan murehtia sijoitusten kehittymisestä ja muista rahamaailman liikkeistä. Tilannetta kuitenkin helpottaa, jos on rahojensa kanssa vähän epäitsekäskin ja lahjoittaa rahaa hyväntekeväisyyteen tai vaikka tukee paikallisia kulttuuri- tai urheilujärjestöjä. Oma järjestöaktiivisuuskin auttaa hyvinvoinnin parantamiseen.

Helsingin Sanomissa oli viikonvaihteessa iso juttu, joka koski näitä tyytyväisyysasioita. Keski-ikäinen pariskunta oli hypännyt pois ”oravanpyörästä” ja ostanut vanhan kyläkoulun asunnokseen. Tällainen on tietenkin mahdollista vain hyvällä rahatilanteella. Unelmia voi toteuttaa, kun ensin on pystynyt täyttämään materiaaliset perustarpeensa. Tämän etuoikeutetun perheen hyvinvointiharrastuksesta voi katsoa tänä iltana Tv 2:sta klo 20 (Kaipuu maalle – kyläkoulusta koti).

Entinen maalaiskoulu tai kerrostaloasunto itsessään ei kuitenkaan takaa tyytyväisyyttä. Salosen ja Konkan tutkimien monien selvitysten perusteella ei onnellisuustilastoon ainakaan merkitsevästi vaikuta asumismuoto. Sama koskee koulutustasoa, joka voi olla peruskoulu tai yliopisto, mutta sama tyytyväisyystaso on mahdollista saavuttaa (mutta ainakin se 3300 euron kuukausipalkkaa pitää tienata).

Hyvän elämän tekijöitä ovat myös estetiikan harrastaminen ja arkisista iloista nauttiminen, kuten auringonnoususta ja -laskusta, linnunlaulusta, mukavasta säästä jne. Samassa Tiedepolitiikka-lehdessä on Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestön Kulta ry:n pääsihteerin Rosa Meriläisen teksti, jonka hän luki Edistyksen päivillä viime vuonna Tieteiden talossa Helsingissä. Rahasta hänkin puhui:

”Parasta perintöä on julkinen taide, joka anteliaasti avautuu kaikille. Myös niille, joilla ei ole varaa ostaa museokorttia, saati hankkia gallerioista taidetta omille seinilleen. Julkinen taide kohottaa myös koko asuinalueen ja sen tonttien arvoa sekä lisää turvallisuudentunnetta, aivan kuten kauneus ja huolenpito aina tekevät. Jos jokin julkinen teos maksaa pystytyskustannuksineen esimerkiksi 240 000 euroa – esimerkki elävästä elämästä – hinta on jaettava seuraaville sadalle vuodelle. Kyseessä on investointi tulevaisuuteen, ei musta aukko johon raha katoaa.”

Kirjasto tietenkin on yksi hienoimmista sivistysperinnön jatkajista. Kuten Rosa Meriläinen sanoi vanhaa juutalaista kansanviisautta lainaten, että omaan päähämme taltioidun sivistyksen saamme mukaamme, vaikka tulva tai sota huuhtoisi kaiken maallisen käsistämme ja huomaisimme vaihtavamme maata auton takakontissa tai veneessä.

20 KOHDAN OHJELMA

Koska siis kestävien elämäntapojen noudattaminen tekee ihmisistä muita tyytyväisempiä, niin tässä 20 kohdan ohjelma hyvän elämän rakennuspuiksi:

1. Pyydä ympäristöystävällisiä tuotteita Prisman, Citymarketin ja Lidlin valikoimiin.
2. Suosi Reilun kaupan tuotteita.
3. Suosi luomu- ja lähiruokaa.
4. Valitse ilmastoystävällinen ateria ravintolassa. Ei siis ainakaan punaista lihaa.
5. Suosi ympäristösertifioituja tuotteita ja hotelleja.
6. Ota ympäristövaikutukset huomioon lomamatkoillasi. Älä lennä.
7. Käytä bussia tai junaa, vaikka olisi mahdollisuus ajaa omallakin autolla.
8. Tarjoa kimppakyytejä.
9. Luovu omasta autosta viiden vuoden sisällä.
10. Siirry yhteiskäyttöautoon.
11. Valitse asuinpaikkasi hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelta.
12. Kävele entistä enemmän, jos suinkin mahdollista.
13. Pyöräile aina, kun sää sallii.
14. Noudata jätteidenlajitteluohjeita.
15. Vie vanhat sähkö- ja elektroniikkalaitteet asianmukaiseen keräyspaikkaan.
16. Minimoi lämnpimän veden kulutusta.
17. Säästä energiaa huonelämpötilaa alentamalla sekä sammuttamalla turhat valot ja laitteet.
18. Suosi suomalaisia tuotteita.
19. Harrasta tavaroiden lainaamista muilta ja muille. Käy kirjastossa, älä kirjakaupassa.
20. Äänestä sellaisia puolueita, joiden ohjelmaan kuuluu kestävän kehityksen edistäminen ja ilmastonmuutoksen torjuminen.

kari.naskinen@gmail.com