Oman kirjahyllyn penkominen on joskus palkitsevaa. Palaan ensin yhteen vanhaan tapahtumaan, joka liittyi matkaamme Pariisiin. Ennen matkaa otin hyllystä Hannu Tarmion esseekirjan Pariisi kutsuu (Art House, 2003), josta löytyi tieto giljotiinin uhrien joukkohaudasta. Matkaa varten ostin varsinaisesti 450-sivuisen Pariisi-oppaan, mutta siinä ei tästä hautausmaasta ollut minkäänlaista mainintaa. On tietysti niin nolo historiallinen tosiasia, että siitä yritetään lähes vaieta. Mutta löysimmehän me sen osoitteesta 35 Rue de Picpus. Siellä oli kaksi hautausaluetta, joihin oli haudattu yhteensä 1306 ruumista ja niiden irtonaiset päät. Teloitukset olivat tapahtuneet kesällä 1794, ja toimeenpanijoina toimivat nimenomaan vallankumouksen voittajat.
Kun
tällä viikolla tein katselmuksen kirjahyllyyn, taas löytyi sekä
historiallisesti että ajankohtaisesti mielenkiintoista. Esimerkiksi
V.I.
Leninin puhe
29.4.1917 Seitsemännessä yleisvenäläisessä konferenssissa, jossa
hän käsitteli kansallisuuskysymyksiä:
”Jos Suomi,
Puola ja Ukraina eroavat Venäjästä, ei siinä ole mitään pahaa.
Pitää olla järjiltään, jos mielii jatkaa tsaari Nikolain
politiikkaa. Erosihan Norjakin Ruotsista… Aleksanteri
I ja
Napoleon
vaihtoivat
aikoinaan kansoja. Ja mekö jatkaisimme tätä tsaarien taktiikkaa?
Jos Suomi eroaa, niin mitä pahaa siinä on?”
”Suomalaiset
tahtovat nyt vain autonomiaa. Me kannatamme sitä, että Suomi saisi
täydellisen vapauden, silloin luottamus venäläistä demokratiaa
kohtaan lujittuu. Venäjän kansa, et saa tehdä väkivaltaa
Suomelle. Kansa, joka sortaa toisia kansoja, ei voi olla
vapaa.”
Saksassa syntyneen ja Englantiin pysyvästi
muuttaneen W.G.
Sebaldin teokset
ovat hienoja, myös turistioppaiksi soveltuvia kirjoja. Nyt osui
iltalukemiseksi häneltä
viimeiseksi julkaistu neljän esseen kokoelma Korsikasta. Sitä
lukiessani osuin yhtäkkiä tuttuun sanaan Solenzara. Sebald kertoi
lumoavankauniista Solenzara-laaksosta, mutta minulle Solenzara toi
mieleen kauniin laulun, jonka ainakin Tapio
Heinonen ja
Kari
Tapio tekivät
tunnetuksi Suomessa.
Säveltäjän nimeksi löysin
korsikalaisen Dominique
Martisin ja
suomalaisten sanojen tekijäksi Pauli
”Putte” Lampisen.
Suomeksi ei kuitenkaan lauleta Ranskan Korsikasta, vaan Solenzara on
kuuma espanjalainen misu:
Kuiske kuutamolla kulkee
Varjot
syliinsä sen sulkee
Yössa Espanjan on suojaamaton sydämeni
Ei
muuta vaaraa kuin luomoava Solenzara
Vie kaiken aurinkoon ja
sydämeni turmioon.
Tämän jutun kuva on ranskalaisen Enrico Maciasin laulamasta Youtube-esityksestä. Lisäksi
Sebaldin kirja
Merkintöjä Korsikasta (Keltainen
kirjasto, 2016)
on erinomainen matkaopas, jos haluaa Korsikaan Napoleonin
jalanjäljille ja varsinkin hänen syntymäkaupunkiinsa
Ajaccioon.
Sitten otin esille Soichiro
Hondan elämäkertakirjan
(WSOY, 1994). Tämä vuonna 1948 Honda Motor Companyn perustanut
moottorimies
oli jo pienenä koulupoikana selvillä siitä mitä tuleman pitää,
kahdeksanvuotiaana 1914 hän oli lähellä, kun kotikylän
Yamahigashan
hienoimman
talon eteen tuli paukkuen auto: ”Kaikkein
eniten olin ihastunut pakokaasun tuoksuun. Hengitin oikein syvään
tuota savua, tuota palaneen öljyn hajua, josta olen sittemmin aina
pitänyt. Kun olin hengittänyt sitä, minusta tuntui, etten enää
tarvinnut ruokaa.”
Eilisen Urheilugaalan pitkäveteisten
kohtien aikana selailin Antti
O. Arposen ja
Risto
Niemisen kirjaa
Urheilun
listat (WSOY,
1981), jossa on
tarkkaan jaoteltuina eri lajien parhaita erilaisilla mittareilla.
Luetteloituna ovat myös kuumimmat mutta tuntemattomat
urheiluromanssit:
Pentti
Peltoperä ja
Kaija
Mustonen
Ari Anjala ja
Outi
Borgenström
Paavo Noponen ja
Aira
Samulin
Ilpo Nuolikivi ja
Senja
Pusula
Pentti Nikula ja
Leena
Vesala
Pertti Purhonen ja
Riitta
Wächter
Heti
seuraava lista käsittää huonoimmat voitelijat:
Toimi
Alatalo
Harri Kirvesniemi
Kalevi Oikarainen
Hannu
Tolsa
Arto Tiainen
Hannu Taipale
Toini
Pöysti
Marja-Liisa Hämäläinen
Mirja Hietamies
Taina
Impiö
Marjatta Kajosmaa
Eeva Ruoppa
Toisena
hiihtoaiheisena kirjana otin kirjahyllystä kauniin
kuvakirjan Kisatunnelmia
Lahti 2001. Kirja
ilmestyi joskus loppuvuodesta 2001 ja sen alkusanoissa kisojen
järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Marjo
Matikainen-Kallström kirjoittaa:
”MM-kisajärjestäjät ovat halunneet mukavien kisamuistojen
vahvistukseksi koota yhteen kuvia ja tunnelmia hiihdon MM-kisoista
2001.”
kari.naskinen@gmail.com
