Perussuomalaiset-puolue lakkauttaisi Yleisradion, jos voisi. Tämä muutenkin kummallinen puolue julistaa suomalaisuuden puolesta vaikka viimeiseen hengenvetoon, mutta joissakin asioissa se on kuin karvainen mörkö maailman kauneimmassa maassa. Tällainen asia on Yleisradio, jota puolueen pääjohtaja Jussi Halla-ahorban pitää punavihersuvakkien manipulaatio-organisaationa. Monet perusihmiset ovat samaa mieltä, koska jokin ohjelma ei aina joskus tyydytä. Esimerkiksi eilisiltainen RSO:n sinfoniakonsertti oli sitä samaa vingutuspaskaa, jollaisen esittämisen myös paikallispersut lopettaisivat - nekin kuntien veronmaksajien rahat voisi panna bensanhinnan, keskioluen ja tupakan hintojen alentamiseen.
Yle-vero on kaamea rasite tällaisesta ohjelmapolitiikasta. Ei sitä kylläkään peritä, jos ihmisen vuositulot ovat alle 14 000 euroa, mutta sääliksi käy, kun tavallinen persuäijä joutuu maksamaan Yle-veroa 163 euroa vuodessa. Sehän on kuukautta kohti suunnilleen yhtä paljon kuin jonkin maksukanavan kustannus ja kolmasosa sanomalehden tilaushinnasta. Tällä 163 eurolla saa kuitenkin joka päivä ympäri vuorokauden ohjelmia kolmelta tv-kanavalta, viideltä radiokanavalta, muutamilta nettikanavilta ja lisäksi on maanmainio Yle Areena. Ulkosuomalaisillekin lähetetään omaa ohjelmaa Tämä punavihreä pakkosyöttö kaikkineen 42 senttiä/vrk.
Elävän
kuvan maailma on muuttunut ja muuttuu lisää. Tästä huolimatta Yle
tavoittaa joka viikko 95 prosenttia suomalaisista. Varsinkin
television puolella maailma pikselöityy lisääntyvässä määrin
suoratoistokanavien bisnekseen: Amazon, Apple, C More, Disney, Fox,
HBO, Netflix, Viaplay, suomalaiset
MTV Katsomo ja Ruutu jne. Tästä huolimatta suomalainen
yhtenäiskulttuuri pitää pintansa, jos sitä ei väkipakolla
romuteta.
Viestinnän osalta tämä alkoi jo 1920-luvulla
radiotoiminnan muodossa ja 1950-luvulla tulivat televisio-ohjelmat.
Olohuoneen nurkkaan ilmestyi televisio, jonka kuvaruutu suljettiin
päiväajaksi jalopuisten ovien taakse, ja joissakin perheissä
näiden ovien lukossa ollut avain pantiin isän taskuun, etteivät
alaikäiset lapset salaa pääsi vahingoittamaan itseään
silloisella punikkiohjelmalla – vihreitä ei vielä ollut.
Suvakiksikaan ei tarvinnut ruveta, koska Suomeen ei ollut tullut
muita ulkomaalaisia kuin Gil Hilario käväisemään.
Toisaalta Gilistä kaikki alkoi, kun heti alkuun tuli todistetuksi,
että ne vievät meiltä naiset.
Yleisradio
joka tapauksessa oli kulttuurinen yhdenmukaistaja ja kansallisen
yhtenäiskulttuurin merkittävin vahvistaja sotien jälkeen.
Televisio toi silti mukanaan myös kansainvälistymisen, mutta se
ei vielä saanut kovin vahvaa otetta. Tältäkin osin
yhtenäiskulttuuri oli vahvempi ja se ratkaisi, että kaikki
katsoivat Bill Cosby Showta, Dallasia, Dynastiaa, Miami Vicea
ja Konnankoukkuja kahdelle, lisäksi miehet katsoivat Hill Street
Bluesia, Lahjomattomia ja Magnumia.
Edes
isot muutokset tv-toiminnassa eivät rikkoneet yhtenäiskulttuuria,
ei Tv 2:n eikä MTV:n alkamiset. Suurempaa murrosta ennakoivat
kaapelikanavien ja VHS-nauhoituslaitteiden tulo. Varsinkin Eurosport
oli kova juttu. Monissa taloyhtiöissä tapeltiin siitä, vedetäänkö
kaapelit, ja yhtiökokouksissa
yleensä miehet voittivat naiset. Muistan hyvin 80-luvun lopulta
omalta kohdaltani, että uuden kerrostaloasunnon valinnan ratkaisi
talossa näkyvä Eurosport, ettei aina tarvinnut mennä Robin Hood
-baariin jääkiekkoa tai mäkihyppyä katsomaan.
Omat
SMP-henkiset porukat olivat jo tuolloin. Kun Paavo Väyrynen
oli junaillut kepun puoluehalituksen jäsenen Tapio Siikalan
kakkostelevision johtajaksi 1979, alkoivat esempeeläiset kutsua
kanavaa Kepun sontaluukuksi ja Ylen toimittaja Ruben Stiller
sai potkut haukuttuaan esimiestään kökkötraktoriksi.
Ylen
yksi tutkimushanke ilmestyi kirjana Elämää kuvan virrassa (Tammi,
1989), jonka esipuheen kirjoitti Ylen tutkimustoiminnasta vastannut
johtaja Risto Volanen (kepu). Kirjassa siteerataan
kansalaisten keskuudessa tehtyjä haastatteluja, jotka nekin
todistavat hyvin
yhtenäiskulttuurin puolesta. Vaikka eihän koskaan kaikki miellytä
kaikkia, ja eräskin pienyrittäjä Jyväskylästä kertoi huonoista
ohjelmista: ”Kyllä niissä on sama kuin kirjoissa että jos on
liian asiallista, ei sitä jaksa. Eilenkin se venäläinen Kolme
sisarusta, joka tuli, …niin ei saakeli, ei siitä päässyt
perille; samassa huoneessa vaan ollaan ja vinoillaan toisilleen.”
Parempia ohjelmia olivat Ben Casey, Maxwell Smart, Soitinmenot, Kari
Salmelaisen Napakymppi ja Riitta Väisäsen Kymppitonni.
Oli
myös kehittynyt yksi tehokas tapa, jonka avulla pystyi valitsemaan
katsottaviksi oikein hyvät ohjelmat, kuten eräs haastateltava
sanoi: ”Kajavan haukut ovat melkein varma tae siitä, että
ohjelma on tavallisen kansan mielestä tosi hyvä.”
Selvästi
parhaiksi perusohjelmiksi katsottiin lyhyet, joissa ei tarvinnut
funtsata ja joiden vetäjät eivät olleet jäykänmakuisia
teeskentelijöitä, vaan luontevia niin kuin tämä Napakympin
kaveri. Huonointa olivat paneelikeskustelut ja muut jaarittelut,
joissa puhutaan niin hienosti sivistyssanoilla, etteivät taida
itsekään tietää, mitä ne tarkoittavat.
Hyviä
ohjelmia on edelleen paljon. Viime vuoden katsotuimmat
yhtenäiskulttuuriohjelmat olivat:
Linnan
juhlat 2,5 milj.
Itsenäisyyspäivän
iltauutiset 2,4 milj.
Euroviisut
1,7 milj.
2.4.
Urheiluruutu 1,6 milj.
25.5.
MM-jääkiekko 1,5
23.8.
yu:n MM-kisat 1,3 milj.
Hiihdon
MM 50 km 1,1 milj.
Näistä ohjelmista muut olivat Ylen, mutta jääkiekko MTV3:n. Tämä jako on kuvaava. Muistan hyvin, kun isälleni soitin ja kysyin, mitä oli pitänyt jostakin edellisillan tv-urheilusta. Ei ollut katsonut, koska se ei ollut tullut niiltä varsinaisilta kanavilta – mistä sitä nyt hakemaan ohjelmia joiltakin uusilta oudoilta kanavilta Neloselta tai Vitoselta ja mitä niitä on. Viime viikolla näiden oudompien kanavien katsotuimmat olivat:
Luokan
edessä (Nelonen) 173 000
Snooker
(Kutonen) 110 000
Hudson
& Rex (Ava) 99 000
Rillit
huurussa (Star Channel) 96 000
Häjyt
(Sub) 93 000
Kauhea
kankkunen (Tv5) 93 000
Huutokauppakeisari
(Jim) 88 000
Beck:
Omaa vertasi (Hero) 83 000
90
päivää morsiamena (TLC) 75 000
Kova
laki: Erikoisyksikkö (Frii) 61 000
Kaikki
synnit (Liv) 59 000
Lentoturmatutkinta
(Nat. Geog.) 54000
Radion puolellakin Yle on ylivoimainen.
Suosituimmat kanavat tavoittavat suomalaisista päivittäin:
Yle
Radio Suomi 20 %
Radio Nova 9 %
Yle Radio 1 7 %
Suomi
Pop 6 %
Radio Rock 5 %
Yle Radio X 4 %
kari.naskinen@gmail.com
