Wolmar Schildt, siellä Jyväskylässä, Suomen Ateenassa, tieteen ja taiteen kehdossa

Jyväskylän Lyseon vanhan koulutalon pääoven lähellä on pyöreä reliefi. En kouluun mennessäni sitä noteerannut, mutta myöhemmin meille tietenkin kerrottiin, että siinä on kuvattuna Lyseon isäksi mainittu Wolmar Styrbjörn Schildt (1810 - 1893) , jonka syntymästä tulee tänään kuluneeksi 210 vuotta. Myös Jyväskylän yliopistotoiminnan tärkeä puuhamies Schildt oli. Ilman hänen työpanostaan tulevan Jyväskylän yliopiston kehitysvaiheet olisivat olleet paljon vaikeammat. Schildt käytti tällaisesta oppilaitoksesta nimitystä ”oppio” ja lahjoitti pohjarahastoksi 40 000 markkaa.

Vuonna 1856 Schildt teki anomuksen yläalkeiskoulun perustamisesta Jyväskylään, senaatin käsittelyn jälkeen tsaari Aleksanteri II hyväksyi sen 1857 ja koulu aloitti toimintansa 1858. Myöhemmin kouluhallituksessa otettiin sellainen kanta, että tällaiset yliopistoon johtavat alkeisopistot saisivat toimia vain siellä, missä oli riittävästi säätyläis- ja keskiluokkaa. Tällä perusteella Jyväskylä olisi saanut tyytyä vain neliluokkaiseen kouluun, mutta Schildt onnistui torjumaan kouluhallituksen suunnitelman ja Jyväskylän alkeisopisto sai jatkaa toimintaansa, vuodesta 1873 nimellä Jyväskylän Lyseo.

Se on vanhin suomenkielinen oppikoulu, joka suurimman osan historiastaan on toiminut Yliopistonkadulla (ent. Opistokatu) sijaitsevassa Lyseo-rakennuksessa (1902). Sen suunnittelivat Yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehdit Sebastian Gripenberg ja Werber Polón. Rakennustyyliä kuvattiin silloin maurilais-tudorilaiseksi, joka ei maallikolle paljon sano, eikä se sanonut mitään Jyväskylän kaupunginhallituksellekaan vuonna 2012, jolloin se päätti poistaa hienon Lyseo-rakennuksen koulukäytöstä.

Ammatiltaan Wolmar Schildt oli piirilääkäri. Hän opiskeli lääkäriksi Turussa ja Helsingissä; hänen opiskelijakavereihinsa kuului mm. Elias Lönnrot. Parhaiten Schildt tunnetaan kuitenkin merkittävänä suomenkielisyyden ajajana ja suomalaisen kulttuurisanaston kehittäjänä. Kerran Lönnrot lähetti Schildtille Jyväskylään kirjeen, jonka aloitti: "Sinä Schildt, joka olet siellä Jyväskylässä, Suomen Ateenassa, tieteen ja taiteen kehdossa".

Schildt keksi noin 500 uudissanaa, joista tunnetuimpia ovat tiede, taide, uskonto, sivistys, kansallisuus, kirjailija, peruste, valmiste, jauhe, mielle, rakenne, väite, yllyke, sairaala, kylpylä, hoitola, vankila, myymälä, eristää, jalostaa, itsenäistyä, olettaa, toteuttaa.

Wolmar Schildt (kuvassa) oli syntynyt Jyväskylän lähellä Laukaassa. Sieltä oli kotoisin myös yksi hänen kummeistaan, historian dosentti Adolf Ivar Arwidsson, jonka nimissä kulkee lentävä lause "ruotsalaisia emme enää ole, venäläisiksi emme tahdo tulla, olkaamme siis suomalaisia". Suomalaisuusaatteen kanssa Schildt oli hyvin tosissaan, mistä yhtenä tarinana kerrotaan tapahtumaa Hauholla, jossa on haudattuna kapteeni Georg Wilhelm Schildt. Kapteenin veljenpoika Wolmar Schildt oli niin kova fennomaani, että määräsi sedän hautakiveen kaiverrettavaksi nimi sen suomenkielisessä muodossa Yrjö eikä Georg. Niin tehtiin, vaikka sukulaiset närkästyivät, sillä vainaja itse ei koskaan Yrjö-nimeä ollut käyttänyt. Hautakivi on vielä olemassa, mutta teksti on enää huonosti näkyvissä. Georg Wilhelm Schildt oli Suomen sodan veteraani, jota kunnioitettiin 1800-luvun puolivälissä suurena sotasankarina.

Wolmar Schildt otti itsekin käyttöön suomenkielisen kirjailijanimen W. Kilpinen. Vuonna 1899 kaupungin asemakaavaan merkittiin hänen mukaansa Kilpikatu, joka myöhemmin täsmennettiin Kilpisenkaduksi.

Tämäkin oli yksi hänen toimialojaan, kirjojen lisäksi hänen kirjoituksiaan julkaisivat ainakin Kanava, Maamiehen Ystävä, Oulun Wiikko-Sanomat ja Sanansaattajaa Wiipurista. Hän myös vaikutti ratkaisevasti 1847 perustetun Suometar-lehden syntyyn. Kun Suometar lakkasi ilmestymästä 1866, hän alkoi 1868 kustantaa Jyväskylässä Kansan Lehteä.

Vuonna 1831 Schildt oli perustamassa Suomalaisen kirjallisuuden seuraa ja 1842 Jyväskylän säästöpankkia, jonka johtajanakin toimi. Valtiopäivillä Schildt oli ritariston ja aatelin edustajana 1863-64. Tämän luokka-aseman taustalla oli se, että hänen sukunsa oli todennäköisesti lähtöisin Regensburgista Saksassa, ja vuonna 1642 eversti Jürgen Schildt aateloitiin Ruotsin ritarihuoneeseen numerolla 282. Suvun toiseen haaraan kuuluva kapteeni Christoffer Schildt aateloitiin Suomen ritarihuoneeseen sen järjestäytyessä 1818.

Jyväskylän kaupunginvaltuustossa Schildt oli 1875-82, Lääkäriseura Duodecimin kunniajäseneksi hänet kutsuttiin 1889.

kari.naskinen@gmail.com