Kielitieteilijä Osmo Ikolan (1918 – 2016) nykyaikaistetun tekstimuodon mukaan hämäläisten jumalat olivat seuraavat:
Tapio metsästä pyydykset soi, ja Ahti vedestä kaloja toi.
Väinämöinen virret takoi, Rahko kuun mustaksi jakoi.
Liekkiö rohdot, juuret ja puut hallitsi ja senkaltaiset muut.
Ilmarinen rauhan ja ilman toi ja matkamiehet perille vei.
Tursas antoi voiton sodassa, Kratti huolen piti tavarasta.
Tonttu huoneen menon hallitsi, kuin Piru monia villitsi.
Kapeet myös heiltä kuun söivät, Kalevanpojat niityt ja muut loivat.
Karjalaisten epäjumalat:
Ronkoteus ruista antoi, Pellonpekko ohran kasvun soi.
Virankannas kauran kaitsi, muutoin oltiin kaurasta paitsi.
Äkräs herneet, pavut, nauriit loi, kaalit, liinat ja hamput edestoi.
Köndös huhdat ja pellot teki, kun heidän epäuskonsa näki.
Ja kun kevätkylvö kylvettiin, silloin Ukon malja juotiin.
Siihen haettiin Ukon vakka, niin juopui sekä piika että akka.
Sitten paljon häpeää siellä tehtiin, niin kuin sekä kuultiin että nähtiin.
Kun Rauni Ukon nainen härskyi, mahtavasti Ukko pohjasta pärskyi.
Se siis antoi ilman ja uuden sadon. Kekri se lisäsi karjan kasvun.
Hiisi metsän väestä soi voiton, veden emä vei kalat verkkoon.
Nyrkäs oravat antoi metsästä, Hittavainen toi jänikset pensaasta.
kari.naskinen@gmail.com
