maanantai 23. lokakuuta 2017

Lahden siniset laulut

Kun Teuvo Valo viime viikolla oli jättänyt meidät 84-vuotiaana, kuulin ihmeteltävän sitä, ettei Lahden radioissa sinä tai seuraavina päivinä soitettu hänen laulujaan. Kun omasta levyhyllystäni otin esille Teuvo Valon levyt, kävin samalla läpi muutkin kevyenmusiikin Lahti-kokoelmani levyt, ja onhan niitä melkoinen määrä. Jos Hanski Kinnunen Lahden Radiossa ja Joni Heinonen Radio Voimassa haluaisivat esimerkiksi kaupungin vuosipäivänä 1.11. soittaa vain lahtelaisten laulajien esityksiä, niin soitettavaa riittäisi aamusta iltaan, eikä edes näillä kahdella kanavalla tarvitsi toistaa samoja levyjä (seuraavassa luettelossa muutama naapurikuntienkin laulaja):

Teemu Harjukari
Matti Heinänen
Eki Jantunen
Unski Kaipainen
Virve Kokkonen
Kössi Könönen
Mai-Lis Könönen
Pirjo Lehti
Hannu Lehtonen
Jalo Markki
Kalevi Nyman
Taru Nyman
Juha Pihanen
Mika Pohjonen
Ismo Pyykkö
Esko Rahkonen
Petri Salminen
Pentti ”Baby Boy” Varhama
Lahden piirin sotaveteraanikuoro
Lahden viihdekuoro
Old Chaps
Puolustusvoimain varusmiessoittokunta

Kun tähän lisätään laulajat kokoomalevyiltä Lahden sininen laulu, Raakaa romantiikkaa, Harjujen laulu ja Kuninkaantie, löytyy lisää:

Ismo Haavisto
Marko Haavisto
Raimo Hast
Ida Ilmola
Hannu Korhonen
Kristiina Lanki
Ari Mannelin
Pekka Masalin
Olli Mäkelä
Arto Näveri
Reino Rajamäki
Jemina
ja
Selina Sillanpää
Ritva Sorvali
Amulet
Laulupuu-kuoro
Turo´s Hevi Gee

Tunnetuin tuosta joukosta on Esko Rahkonen (kuvassa), joka 1960-luvun puolivälissä muutti kaukaa pohjoisesta Lahteen. Rahkonen oli noussut listojen kärkisijoille 1965 Unto Monosen hänelle säveltämällään tangolla Syvä kuin meri. Se pani Rahkosen lopettamaan työt Tvh:n varikolla Rovaniemellä ja muuttamaan etelään.

Esko Rahkonen oli tavannut Unto Monosen kaksi vuotta aiemmin Rovaniemellä, jonne Rahkonen oli muuttanut syntymäpitäjästään Alatorniosta.

”Syksyllä 1964 Mononen sanoi minulle, että vuoden kuluttua olen listalla Reijo Taipaleen edellä. Tuolloin Monosen ja Taipaleen Satumaa oli huipulla. Olin syksyllä 1965 bussissa keikkamatkalla, kun Monosen ennuste toteutui. Bussin radiosta tuli korviini juontajan sanat, että sen hetken suosituimmat esiintyjät listalla ovat Beatles ja Rahkonen”, kertoi Esko Rahkonen, kun tapasin hänet ensimmäisen kerran 1977 Lahdessa.

Monosen kiintymyksen Rahkoseen paljastaa kirje, jonka päiväyksenä on 1.12,1965 ja jonka hän oli lähettänyt Rahkoselle: ”Tapasin Olavi Virran tänään. Hän lupasi kyllä pistää Varjojen tangon ja Kaijan purkkiin, mutta soita Kärjen Topille ja tarkista asia. Olen ilmoittanut Topille, että antaisin mieluummin ne sinulle. Kysy Topilta ja ilmoita minulle.”

Rahkosen Syvä kuin meri soi viimeksi televisiossa Aki Kaurismäen elokuvassa Ariel (1988). Esko Rahkonen kuoli sydänleikkaukseen 70-vuotiaana kymmenen vuotta sitten. Levytyksiä hän ehti tehdä noin 400.

Lahdessa Esko Rahkonen viihtyi hyvin. Hänen tunnetun autoharrastuksensa lisäksi Esko oli kova jalkapallomies, ja Lahdessa hän pääsi katsomaan aina myös suosikkijoukkueensa Kemin pelejä, kun se mestaruussarjassa oli. Ne olivat hänelle linkkejä rakkaisiin syntymäseutuihin – ensimmäisen kultalevynsäkin Esko Rahkonen sai LP-levystään Kaukainen kotiseutu (1974).

Lahti-kokoelmastani löysin Esko Rahkoselta yhden Lahti-aiheisen laulun, Raimo Hastin säveltämän ja Rauli Nordbergin sanoittaman
Teivaalan tangon:

Missä harju kurkottaa järvelle päin
ja aurinko hetkeksi laskee,
sut täällä ensi kertaa mä näin
ja silmän vangiksi jäin.
Tää Teivaan tango meidät yhteen toi,
näin vuosien jälkeenkin se vielä soi.
Jos on toinen toiselle tarkoitettu,
niin ei ihminen mitään voi.

kari.naskinen@gmail.com