maanantai 27. elokuuta 2012

Loiri ja Edelmann matkalla pohjoiseen


Viihde-elokuvan kaupallinen onnistuminen maksimoidaan tunnetuilla näyttelijöillä. Mika Kaurismäki hyödyntää tämän tosiasian elokuvassaan Tie pohjoiseen. Päärooleissa ovat kansan suursuosikki Vesa-Matti Loiri ja suosikkisarjaan myös kuuluva Samuli Edelmann. Muut roolit ovat pieniä, mutta niissäkin esiintyvät sellaiset tv:stä tutut näyttelijät kuin Irina Björklund, Peter Franzén, Aake Kalliala, Elina Knihtilä, Eeva Litmanen, Rea Mauranen, Mari Perankoski, Eila Roine, Eija Vilpas ja Jukka Virtanen. Kuukauden kuluttua saa puolestaan ensi-iltansa Kaurismäen tuottama dokumenttielokuva lähes Loiriin verrattavasta suosikista Jari Litmasesta.

Tie pohjoiseen -leffan alkukuvissa nähdään pätkiä Jack Kerouac -elokuvasta
Matkalla. Matkalla ollaan Kaurismäenkin elokuvassa, mutta ei yhtä rajusti ja syvältä luotaavasti. Alun komediallisten jaksojen jälkeen matkanteko muuttuu surumieliseksi balladiksi, kun isän ja pojan suhde sekä taakse jääneen elämän salaisuudet vähitellen paljastuvat. On iloja ja suruja. Koska kysymyksessä kuitenkin on leimallisesti viihde-elokuva, pyöristyvät jyrkimmätkin asiat pehmeäreunaisiksi. Meininki ei silti ole yhtä hauskaa kuin Junnu Vainion rallissa Matkalla pohjoiseen.

Loiri sanoi pari vuotta sitten, että ei enää lähtisi elokuviin, ellei käsikirjoitus olisi todella kiinnostava. Kaurismäen ja
Sami Keski-Vähälän käsikirjoitus tähän elokuvaan ei ole kovin kummoinen, mutta kyllähän se pitää myöntää, että Loiri saa omalla karismallaan juttuun ytyä. Edelmannin puisevuuskaan ei haittaa, sillä vastakohtana Loirille hän tekee vain lisää tilaa Loirille.

Loiri on kuin Litmanen, ylitse muiden. Kun joku sanoo Loirille, että haista sinä vittu, niin yleisö on myyty Loirin vastatessa, että hyvä idea.


Elokuvassa on joitakin loistavia jaksoja, ehkä paras, kun Loiri ja Edelmann menevät hotellin hiljaisen ravintolan orkesterikorokkeelle ja esittävät pöydässä istuvalle naiskaksikolle Kuolleet lehdet. Lopputekstien aikana kuullaan vielä duettona
Juha Tapion Tuomittuna kulkemaan.

Kaikkiaan mukava tarina, joka aikanaan tulee televisiossa saamaan miljoonayleisön. Siitä huolimatta, että tarina on epäuskottava. Ei Musiikkitalossa esiintyvä tähtipianisti noin helposti olisi vedätettävissä hulttioisänsä reissulle varastetulla Pontiacilla Helsingistä Vaajakosken ja Tuurin kautta Kemijärvelle.

kari.naskinen@gmail.com