maanantai 13. elokuuta 2012

Olympialajit kierrätykseen

Olympiakisat ovat paisuneet, kun uusia urheilulajeja on otettu mukaan. Toisaalta lajeja on liian vähän, sillä olympiahuuman ulkopuolelle jää monta hyvää ja laajalti harrastettua lajia. Olisikin järjestettävä niin, että joka kerta jätettäisiin kisoista pois joitakin lajeja ja vaihdettaisiin tilalle uusia. Tässä viisi uutta lajia Rio de Janeiroon 2016:

- Biljardi
- Liitokiekko, frisbee
- Haavipallo, lacrosse
- Keilailu
- Köydenveto

Näistä köydenveto ja haavipallo olivat ohjelmassa mm. World Gamesissa Lahdessa 1997. World Games -organisaatio on Kansainvälisen olympiakomitean jäsen, ja tätä kautta esimerkiksi trampoliinihyppely on tullut olympiakisoihin.

Vuoden 2020 olympiakisat järjestetään Istanbulissa, Madridissa tai Tokiossa. Sinne ehdotan kierrätyslajeiksi seuraavia viittä:

- Petankki
- Salibandy
- Skeittaus
- Suunnistus
- Mikroautoilu

Poistokierrätykseen joutuisivat vuorotellen eri lajit, eivät kuitenkaan sellaiset päälajit kuten yleisurheilu ja uinti. Tosin uintikilpailujen määrää pitäisi muutenkin vähentää. Lontoossa jaettiin monipuolisessa yleisurheilussa 47 kultamitalia, mutta yhdessä ja samassa altaassa pulikoituja uintilajeja oli 32. Onhan yleisurheilustakin poistettu ajan myötä lajeja, esimerkiksi maastojuoksut ja vauhdittomat hypyt.

DIGITELEVISIOLUPAUKSET
EIVÄT OLE TOTEUTUNEET


Televisionkatsojille olympiakisat ovat vaativa laji. Lontoota seurasin Yleisradion ja Eurosportin kanavilta, mutta kaikkea haluamaani en nähnyt. Ei ole toteutunut se, mitä luvattiin silloin, kun digitelevisiota meille alettiin kaupata. Sanottiin, että digi-tv avaa aivan uudenlaiset mahdollisuudet, koska kanavia on ikään kuin yhden kanavan sisällä niin paljon, että kukin voi valita esimerkiksi juuri olympiakisoista haluamansa katsottavan.

Nyt otti päähän, että ”kaikkia suomalaisia” kiinnostanutta keihäänheiton karsintaa ei näytetty tarpeeksi, koska samanaikaisesti näytettiin 10-ottelun korkeushyppyä. Maratonjuoksu puolestaan keskeytettiin TV 2:lla varttitunniksi, kun näytettiin välillä lentopalloa; Yle Fem näytti samaan aikaan vain käsipalloa. Vastaavanlaisia virheitä oli paljon.

Joka tapauksessa katsomista piisasi määrällisesti hyvin. Viime viikolla yhtenä iltana meidän huushollin kirjallisuushuoneesta tuli tutunoloinen hahmo olympiahuoneeseen ja kysyi, että rakastanko minä vielä. – No odotahan nyt, yritin selittää, mutta kun tässä on ollut vähän tätä touhua, ensin olivat jalkapallon EM-kisat, sitten yleisurheilun EM-kisat ja nyt nämä Lontoon kisat, niin on ollut kaikenlaista, niin ja sitten kyllä menee vielä neljä päivää Kalevan kisoissa Lahden urheilukeskuksessa ja sitten on Ruotsi-ottelu, mutta palataan näiden jälkeen asiaan, ja sitten kyllä alkaa SM-liigakin.

YLEISURHEILUSELOSTUKSET
TOIMIVAT ERINOMAISESTI


Päälaji yleisurheilu meni tällä kertaa selostajien ja selostusten osalta hyvin. Mikko Hannula, Niki Juusela ja Mika Lehtimäki muodostivat kisojen parhaan selostajaryhmän. Hyvä tv-selostaja on myös Jussi Eskola. Sen sijaan Kaj Kunnaksen ylivaahtoavaa jatkuvaa purkausta en pystynyt kuuntelemaan, vaihdoin kanavaa lajista riippumatta. Sen maratonkeskeytyksen aikana kuitenkin kuulin, että Kunnaksen mukaan joku lentopallonläpsäytys oli majesteettiinen. – siis jotenkin kuninkaallisen arvokas, juhlallinen, ylväs. Vieraskielisten sanojen käyttäminen on muutenkin nykyselostajien vaiva. Kuinkahan Pielavedelläkin mielletään se, että joku urheilija on paremmin meritoitunut kuin joku toinen?

Kun studiossa arvioitiin suomalaisen urheilun tilaa, huippu-urheilujohtaja Mika Kojonkoski sanoi, että pitää saada enemmän yhteisöllisyyttä ja tekemisen kulttuuria. Sanoja, sanoja, lässytystä. Kun seurasi vaikkapa Jarkko Kinnusen ja Antti Kempaksen maaliintuloa maailman kovimman urheilulajin 50 km:n kävelyn maalisuoralla, niin miten se yhteisöllisyys siinä olisi enää yhtään lisää voimia tuonut. Tekemisen meininkiäkin oli enemmän kuin kenelläkään mäkihyppääjällä on koskaan ollut.

Yksi parannusehdotus kuitenkin olisi: 10-ottelun viimeiseen lajiin 1500 metrin juoksuun miehet pitäisi lähettää talvisesta yhdistetyn kilpailusta tutulla Gundersenin menetelmällä.

kari.naskinen@gmail.com