Kun olin seuraamassa viime puoluekokousta, muutin mieltäni - Paanasesta Jungneriin - kuultuani Jungnerin puhuvan. Paanasen rinnalla Jungner oli kuin meteoriitti uudelta ajalta. Vappuna kuuntelin taas Jungneria, ja sama juttu: hieno puhe, innostava, kansanomainen, helposti ymmärrettävä. Ilman papereita puhunut Jungner otti yleisönsä paremmin kuin kukaan muu pitkään aikaan näissä tilaisuuksissa. Hurmaava, sanoi yksikin rouva. Karismaattinen, sanoi toinen.
Jungnerista pitäisikin tehdä demarien pääagitaattori. Lahden torilla tämä tuli mieleen, kun muutaman sadan metrin päässä on sadan vuoden takaisen agitaattorin Eetu Salinin muistomerkki (1966). Salin oli syntyisin Asikkalasta, mutta työskenteli jonkin aikaa suutarina Lahdessakin. Salin oli kansankiihottaja, joka kiersi maata yhdessä toisen agitaattorin Taavi Tainion kanssa. Väinö Linnakin otti Salinin mukaan Täällä Pohjantähden alla -romaaniinsa, ja Edvin Laineen ohjaamassa elokuvassa Salinia esittää Ossi Räikkä.
Jungner on osaamiseltaan ilmiselvä agitaattori. Hän hallitsee tiedonvälityksen monella tapaa. Tämä osaaminen tosin tuli rasitteeksi, kun hän mm. ennakkoluulottomasti päätti siirtää puolueen viestintätukirahoja maakuntien pieniltä demarilehdiltä internetissä toteutettavaan verkkoviestintään. Jungner näki, että puolue ei tavoita uusia ihmisjoukkoja eikä synnytä puoluerajat ylittäviä ilmiöitä ilman aktiivista vaikuttamista netissä. Lakkautettujen lehtien vaikutusalueilla oltiin joka tapauksessa katkeria.
Puhujana ja myös visionäärinä Jungner on kuitenkin erinomainen. SDP:n kannalta olisi iso menetys, jos hänet valittaisiin Veikkaus Oy:n johtoon tai johonkin muuhun herratehtävään.
kari.naskinen@gmail.com
