Suomen ulkomaankaupan vaihtosuhde on heikentynyt jo vuosikausia. Palkansaajien
tutkimuslaitoksen erikoistutkija Heikki
Taimio konkretisoi asiaa: Nokian puhelimien keskimääräinen hinta oli
joitakin vuosia sitten yli 100 euroa, mutta nyt enää 51 euroa, toisaalta
tuontitavaroiden hinta nousee, esimerkiksi kahvin ja öljyn. Taimio luennoi
Työväen sivistysliiton talousseminaarissa Lahdessa.
Öljyn hinta uhkaa edelleen nousta. Tällä on iso vaikutus Suomen vaihtotaseeseen, vaikka öljyriippuvuutemme onkin jonkin verran vähentynyt. Hintapainetta lisää öljynkysynnän kasvu nousevissa talouksissa, ja ajankohtaisia uhkia ovat Iranin saarto ja Hormuzin salmen mahdollinen sulkeminen. Tällaisista asioista on seurauksena öljyvarastojen kasvattaminen, siis kysynnän voimistuminen ja hinnan nouseminen. Euroalueella öljyn hintaa nostaa lisäksi euron heikkeneminen. Öljyn kallistuminen taas kiihdyttää yleisen hintatason nousua eli inflaatiota.
Maailmanpankin tuore ennuste on, että öljyn hinta voi kaksinkertaistua seuraavien kymmenen vuoden aikana.
Suomen ulkomaankaupan tilanteesta yleisemmin Taimio sanoi, että vientiponnisteluja olisi lisättävä kehittyviin maihin ja BRIC-maihin (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina). Kehittyvien maiden osuus maailman bruttokansantuotteesta nousee tänä vuonna jo yli 50 prosentin, mutta Suomen tavaraviennistä suuntautuu näihin maihin vain 26 prosenttia.
Suomen viennistä menee muihin EU-maihin 56 prosenttia, mutta EU-maiden osuus maailman bkt:stä on vain 20 prosenttia. Panoksia olisikin suunnattava enemmän muualle kuin näihin tuttuihin ympyröihin.
Huolestuttavana Taimio mainitsi senkin, että Suomen kokonaistuotannosta meni viime vuonna vientiin vain 39 prosenttia, kun tämä osuus oli ennen 1990-lamaa huomattavasti suurempi. Suomen vienti oli viime vuonna 75 miljardia euroa ja tuonti 76 miljardia euroa.
Entä onko jotain myönteistä kehitystä? Joitakin suomalaisia yrityksiä on viime aikoina palannut ulkomailta takaisin Suomeen, mikä voi lisätä vientiä. Tavaraviennin toivoiksi Taimio luetteli kemian, metallin, koneet ja laitteet. Lisäksi hän kertoi palveluiden viennin kasvavan, joskin tämän tilastointi on vaikeaa. Vuonna 2010 palveluviennin arvo oli 15 miljardia euroa ja palvelukaupan ylijäämä noin 4 miljardia euroa.
Maailmantalouden näkymät Taimion listaamina:
1. Maailmantalous kasvaa tänä vuonna hieman alle 4 prosenttia ja ensi vuonna hieman yli.
2. Kansainvälinen kauppa kasvaa selvästi tätä nopeammin.
3. Maailmantalouden vetureina ovat nousevat taloudet, joiden kasvu pysyy noin 6 prosentin vauhdissa.
4. Kehittyneiden maiden kasvu jää tänä vuonna 1,4 prosenttiin ja vahvistuu ensi vuonna 2 prosenttiin.
5. Velkakriisi ja julkisen talouden vakautus jarruttavat kehittyneiden maiden kasvua yhteensä 2 prosenttiyksiköllä.
6. Veronkorotukset ja julkisten menojen leikkaukset jarruttavat kehittyneiden maiden kasvua tänä vuonna yhdellä prosenttiyksiköllä.
7. Pankkien taseiden vahvistaminen jarruttaa euroalueen kasvua tänä vuonna noin yhdellä prosenttiyksiköllä.
8. Kehittyvät maatkin kärsivät näistä jarruista, mutta useimmilla niistä on riittävästi liikkumavaraa ylläpitääkseen vahvaa kasvua.
Öljyn hinta uhkaa edelleen nousta. Tällä on iso vaikutus Suomen vaihtotaseeseen, vaikka öljyriippuvuutemme onkin jonkin verran vähentynyt. Hintapainetta lisää öljynkysynnän kasvu nousevissa talouksissa, ja ajankohtaisia uhkia ovat Iranin saarto ja Hormuzin salmen mahdollinen sulkeminen. Tällaisista asioista on seurauksena öljyvarastojen kasvattaminen, siis kysynnän voimistuminen ja hinnan nouseminen. Euroalueella öljyn hintaa nostaa lisäksi euron heikkeneminen. Öljyn kallistuminen taas kiihdyttää yleisen hintatason nousua eli inflaatiota.
Maailmanpankin tuore ennuste on, että öljyn hinta voi kaksinkertaistua seuraavien kymmenen vuoden aikana.
Suomen ulkomaankaupan tilanteesta yleisemmin Taimio sanoi, että vientiponnisteluja olisi lisättävä kehittyviin maihin ja BRIC-maihin (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina). Kehittyvien maiden osuus maailman bruttokansantuotteesta nousee tänä vuonna jo yli 50 prosentin, mutta Suomen tavaraviennistä suuntautuu näihin maihin vain 26 prosenttia.
Suomen viennistä menee muihin EU-maihin 56 prosenttia, mutta EU-maiden osuus maailman bkt:stä on vain 20 prosenttia. Panoksia olisikin suunnattava enemmän muualle kuin näihin tuttuihin ympyröihin.
Huolestuttavana Taimio mainitsi senkin, että Suomen kokonaistuotannosta meni viime vuonna vientiin vain 39 prosenttia, kun tämä osuus oli ennen 1990-lamaa huomattavasti suurempi. Suomen vienti oli viime vuonna 75 miljardia euroa ja tuonti 76 miljardia euroa.
Entä onko jotain myönteistä kehitystä? Joitakin suomalaisia yrityksiä on viime aikoina palannut ulkomailta takaisin Suomeen, mikä voi lisätä vientiä. Tavaraviennin toivoiksi Taimio luetteli kemian, metallin, koneet ja laitteet. Lisäksi hän kertoi palveluiden viennin kasvavan, joskin tämän tilastointi on vaikeaa. Vuonna 2010 palveluviennin arvo oli 15 miljardia euroa ja palvelukaupan ylijäämä noin 4 miljardia euroa.
Maailmantalouden näkymät Taimion listaamina:
1. Maailmantalous kasvaa tänä vuonna hieman alle 4 prosenttia ja ensi vuonna hieman yli.
2. Kansainvälinen kauppa kasvaa selvästi tätä nopeammin.
3. Maailmantalouden vetureina ovat nousevat taloudet, joiden kasvu pysyy noin 6 prosentin vauhdissa.
4. Kehittyneiden maiden kasvu jää tänä vuonna 1,4 prosenttiin ja vahvistuu ensi vuonna 2 prosenttiin.
5. Velkakriisi ja julkisen talouden vakautus jarruttavat kehittyneiden maiden kasvua yhteensä 2 prosenttiyksiköllä.
6. Veronkorotukset ja julkisten menojen leikkaukset jarruttavat kehittyneiden maiden kasvua tänä vuonna yhdellä prosenttiyksiköllä.
7. Pankkien taseiden vahvistaminen jarruttaa euroalueen kasvua tänä vuonna noin yhdellä prosenttiyksiköllä.
8. Kehittyvät maatkin kärsivät näistä jarruista, mutta useimmilla niistä on riittävästi liikkumavaraa ylläpitääkseen vahvaa kasvua.
kari.naskinen@gmail.com
