Mistä tietää, että katolilaiset viettävät paastoa? - Alfa Romeolla ajeleva Isä Mitro lihoo vain kaksi kiloa.Jouluna pitää puhua ja kirjoittaa Jeesuksesta. Jeesusta ja laupeudentyön tekemistä edustaa kirkko. Kun Kirkon tutkimuskeskus lokakuussa julkaisi yhteenvedon evankelisluterilaisen kirkon tapahtumista vuosina 2004-07, mukana oli myös tutkimustulos suomalaisten näkemyksistä siitä, millainen kirkon tulisi olla. Uusimman kyselyn mukaan 70 prosenttia on sitä mieltä, että kirkon olisi ennen kaikkea keskityttävä heikompiosaisten auttamiseen. Vastaajista 50 prosenttia sanoi, että kirkon tulisi enisijaisesti julistaa Jumalan sanaa.
Näissä asenteissa on tapahtunut muutamassa vuodessa iso muutos. Vuonna 2004 toivoi kirkolta heikompiosaisten auttamista alle 10 prosenttia, ja kirkon tärkeimmäksi tehtäväksi nähtiin silloin, että kirkon pidettävä enemmän esillä syntiä ja Jumalan lakia (55 %).
Jeesus ei enää ole ottamassa kantaa nykytilanteeseen, mutta 2000 vuotta sitten hän sanoi, että "köyhät teillä on aina keskuudessanne, ja te voitte tehdä heille hyvää milloin tahdotte - - - Minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille".
Arkkipiispa Jukka Paarman mukaan Jeesus tarkoitti tuolla sanonnallaan, että solidaarisuus köyhien kanssa on opetuslasten pysyvä tehtävä - "tuo raamatunlause on yksi kristinuskon ja kristillisen kirkon sosiaalisen ja eettisen toiminnan peruslauseita".
Jo edellisen laman aikana ev.lut. kirkko vastasi tähän Jeesuksen toiveeseen aloittamalla ruokapankkitoiminnan. Lisäksi kirkon diakoniatyö auttaa joissakin tapauksissa vaikeaan tilanteeseen joutuneita ihmisiä esimerkiksi maksamalla heidän vuokrarästejään. Hyvää työtä, mutta kuitenkin nämä menot ovat kirkon liikevaihdosta vain 0,2 prosenttia.
Teatteri Takomon Leipäjonoballadissa Helsingissä todetaan, että nälkä on köyhyyden viimeinen mitta. Ruoka on rakkauden ja huolenpidon ydinasia, joka erottelee ihmiset ja yhdistää heidät. Leipäjonossa kohtaavat äärimmäinen puute ja yltäkylläisyys: kaupoista jaettavaa vanhentunutta ruokaa on niin paljon, että leivät homehtuvat säkkeihin.
Kaikkea vanhentuvaa ruokaa ei silti saada ruokapankkien jaettavaksi. Jere ja Jyri Hännisen pamflettikirjassa Kallis köyhyys (WSOY, 2008) kerrotaan, että ruokapankkeihin saadaan ruoka-apua Keskolta ja saksalaiselta Lidliltä, mutta ei S-ryhmältä. "Ennätysvoittoja ja huippukasvua kokeva S-ryhmä ei ota riskejä. Ilmainen ruoka ei kuulu sen bisnesajatteluun."
Kirkon ajatteluunkaan ei varsinaisesti ruokapankkien järjestämisen pitäisi kuulua, Jeesuksen sanomisista huolimatta. Maallisen hallinnon tulisi hoitaa asiat niin, että tällaista ulkopuolista avustusjärjestelmää ei tarvittaisi. Asioita ei kuitenkaan osata hoitaa, kun niitä ei alkuunkaan ymmärretä. Tästä ymmärtämättömyydestä kertoo hyvin viime vuosien paras yhteiskunnallinen kirja, Susan Ruususen Pääministerin morsian (Etukeno, 2007). Susan Kuronen kertoo kysyneensä Matti Vanhaselta, tietääkö hän mitä ruokatarvikkeet maksavat, eikä Matilla ollut mitään tietoa hinnoista.
"Minusta oli aika hassua, että yksi huone Matin talossa oli paljon suurempi kuin se asunto, jossa asuin kolmen poikani kanssa."
Jotakin Vanhanen sentään tiesi raha-asioistakin. Morsiamelleen hän oli kertonut, että kaksi pienyrittäjää tulevat toimeen "niukasti 120 000 eurolla vuodessa". Tämän takia on yritysverotusta kevennettävä.
Vanhasen hallitus ajattelee, että kun hevonen syö, roiskuu kauroja myös ympärille. Ei vain roisku riittävästi. Arkkipiispa onkin muistuttanut, että Suomen kansantalouden kansainvälisellä menestyksellä on kallis hinta: "Kiirehdittäessä kohti ykköspalkintoa on joukkueemme häntäpää pudonnut kyydistä. He tuntevat elämänoloissaan kirpaisevana sen hinnan, joka on tullut heidän maksettavakseen. Toimeentulo- ja köyhyyskysymys elää vahvasti keskuudessamme."
Eikä tilanne ole miksikään muuttumassa, päinvastoin. Viime vuonna tuloerot taas kasvoivat (Tilastokeskus 18.12.) ja valtion ensi vuoden talousarvion veronkevennykset suosivat suuri- ja keskituloisia (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 19.12.).
Tästä huolimatta hyvää joulua kaikille, niillekin, joille roiskeet eivät riitä:
- 650 000 alle EU:n määrittelemän köyhyysrajan alapuolelle elävää suomalaista
- 350 000 toimeentulotukea saavaa
- 310 000 maksuhäiriömerkintäistä
- 85 000 pelkän kansaneläkkeen varassa elävää eläkeläistä
- 7500 asunnotonta.
kari.naskinen@gmail.com
