Tilastoista saa täsmällistä, yleensä puolueetonta ja luotettavaa tietoa. Tilastotieto on korvaamaton tiedonlähde yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Listat ovat vähän erilainen asia, ne eivät läheskään aina ole puolueettomia, vaan nimenomaan henkilökohtaisiin mieltymyksiin perustuvia, varsinkin erilaiset paremmuuslistat. Nämä kaikki ovat kuitenkin tärkeitä, sillä ne pitävät asioita järjestyksessä. Sitten kun tulee jokin uusi juttu, se vain sijoitetaan omalle paikalleen, kun kaikki entinen on jo järjestyksessä.
Kun edellisessä jutussani panin järjestykseen kaikkien aikojen 20 parasta sarjaelokuvaa, listasta ei ehkä tullut aivan täydellistä, koska muisti ei varmaan riittänyt kaikkeen, mitä oli ollut yli 60 vuoden aikana. Joka tapauksessa tämäkin listaus jäsenti maailmaa siltä osin, että tiedän nyt, missä mennään tämän asian kanssa. On myös mukava vertailla, miten oma listani eroaa muiden tekemien listojen kanssa – näitä nimittäin löytyy netistä paljon ja kaikenlaisia.
Kaikki tilastot eivät tietenkään ole yhtä arvokkaita. Esimerkiksi juuri sarjaelokuvien paneminen järjestykseen oli filmihullu Peter von Baghin mielestä tarpeetonta, koska ne ovat samaa matalaa tasoa kuin television mainospalat (Taikayö, Love 1981). Tässä on jotain sitä, että jossain katsannossa elokuvat kuuluvat "alempiin" taiteisiin ja vaikka von Bagh ei nähnyt asiaa näin, hän oli kuitenkin sitä mieltä, että televisiota katsovat pääasiassa yksinkertaisimmat kansanluokat.
Faktoihin perustuvat tilastot sen sijaan ovat ensiarvoisen tärkeitä nytkin, kun Petteri Orpon hallitus alkaa tehdä meitä kaikkia koskevia leikkauslistoja. On tunnettava väestönkehityksen viimeaikaiset piirteet ja pyrittävä tilastoista näkemään myös ne suurimmat munaukset, joita Sanna Marinin hallitus teki.
Kun lukioikäisenä olin ensimmäistä kertaa kesätöissä, ostin heti ensimmäisestä palkasta Hermes-kirjoituskoneen nimenomaan tilastojen tekemistä varten. Mielessä ei vielä pätkääkään ollut tuleva ammattini toimittajana, vaan elokuva- ja iskelmä- ja urheilutilastot piti saada siistimmin paperille, ja tallessa ne ovat edelleen kierrekansiossa. Myöhemmin Hermes oli ammattikäytössäkin, kun se oli pienikokoinen matkakirjoituskone, jonka pystyi helposti ottamaan mukaan esimerkiksi Jyväskylän Suurajoihin tai Monzan F1-kilpailuihin.
Mielenkiintoista on seurata muiden listoja, vaikkapa Quentin Tarantinon mielielokuvien yllättävää järjestystä:
1.
Toy
Story 3
2.
The
Social Network
3.
Animal
Kingdom
4.
Rakkautta
italialaisittain
5.
Kaksin
karkuteillä - hiuksia nostattava seikkailu
6.
Kova
kuin kivi
Stephen
Kingin
listalla ei ole Disneyn piirrettyjä, mutta yksi sama suosikki kuin
Tarantinolla:
1.
Ystävät hämärän jälkeen
2.
The
Town
3.
Inception
4.
The
Social Network
5.
Takers
6.
Kick-Ass
Kaapissa minulla on laatikko, jonka päällä lukee "Paremmuuslistoja". Sisällä on lehtileikkeitä. Parhaat
1900-luvun urheilijat Helsingin Sanomien valitsemina:
1.
Pelé
2.
Paavo
Nurmi
3.
Muhammad
Ali
4.
Carl
Lewis
5.
Jesse
Owens
6.
Michael
Jordan
Varsinkin tulosurheilussa on niin, että tilastot ovat mielenkiintoisempia kuin monesti pitkäveteiset urheilutapahtumat itsessään. Aikoinaan pidin hiihtotilastojakin aikojen perusteella; se oli yksinkertaista, kun kaikki hiihtivät samalla tyylillä matkojen ollessa vain 15, 30 ja 50 km, joten riitti kolmen eri tilaston ylläpitäminen.
Suomen
älymystö Helsingin Sanomien listaamana 1996:
1. Georg
Henrik von Wright
2.
Paavo
Haavikko
3.
Johannes
Salminen
4.
Esa
Saarinen
5.
Pentti
Linkola
6.
Erik
Tawaststjerna
Helsingin
Sanomien Nyt-liite kysyi joskus aikoja sitten, ketkä ovat
ihanimmat suomalaiset miehet:
1. oma mies
2. Tauno
Palo
3.
Jari
Sarasvuo
4.
Esko
Salminen
5.
Jörn
Donner
6.
Petri
Keskitalo
Vanhan lehtileikkeen mukaan suomalaisten mieliromaanit ovat muutamin osin hieman yllättävät:
1.
Waltari:
Sinuhe egyptiläinen
2. Kivi:
Seitsemän veljestä
3. Tolkien:
Taru sormusten herrasta
4. Linna:
Täällä Pohjantähden alla
5. Linna:
Tuntematon sotilas
6. Márquez:
Sadan vuoden yksinäisyys
Oma
listani kaikkien aikojen merkittävimmistä lahtelaisista, tässä
aakkosjärjestyksen alusta kuusi ensimmäistä:
Janne
Ahonen,
maailman toiseksi paras mäkihyppääjä heti Matti
Nykäsen
jälkeen.
Isac
Alanko,
vuosisadan alun Lahden teollistajia; Jalkarannan (Pallaksen)
lankarullatehtaan perustaja 1905. Lahden nuorsuomalaisen yhdistyksen
esimies.
Niilo
J. Avellan,
Yhteiskoulun rehtori, jonka johdolla koulu kehittyi yhdeksi Suomen
suurimmista oppilaitoksista.
August
Asko-Avenius,
perusti Lahden Puusepät 1918, Asko-käsitteen luoja.
"Pelle-Jali"
Aulamo,
estraditaiteilija, klovni.
Georges
Borup,
johti Lahden Lasitehdasta ja Lahden Margariinitehdasta sekä oli
mukana myös Lahden Laatikkotehdas Oy:ssä ja Niemen Saha Oy:ssä.
Koko
lista tässä blogissa 14.10.2008.
Lisäksi pitää muistaa, että aivan välttämättömiä ovat jalkalistat, kauppalistat ja hittilistat, joita ilman ei olisi listahittejä.
kari.naskinen@gmail.com