Lääkeyhtiöt, kuten Moderna ja Pfizer, tienaavat 1000 dollaria voittoa joka sekunti valmistamillaan koronarokotteilla, vaikka niiden kehitystä on tuettu miljardeilla dollareilla julkisilla investoinneilla. Lääketehtaat veloittavat valtioilta yli 20-kertaisen hinnan rokotteiden tuotantokustannuksiin nähden. Näin raportoi Englannissa toimiva kehitysapututkimusjärjestö Oxfam, joka toimii lähes sadassa maassa.
Lääketeollisuuden valtava koronamenestys on synnyttänyt 40 uutta miljardööriä. Muutenkin jättirikkaiden määrä maailmassa on kasvanut. Kun miljardöörejä oli pandemian alkaessa 2095, oli heitä tämän vuoden maaliskuussa 2668. Tänä aikana heidän omaisuutensa on kasvanut 42 prosenttia. Miljardöörien yhteenlaskettu varallisuus on nyt 12,7 biljoonaa dollaria, mikä vastaa 14:ää prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. Vuosituhannen alussa vastaava luku oli 4,4 prosenttia.
Lääkealan lisäksi koronasta ovat hyötyneet merkittävästi myös elintarvike-, energia- ja teknologia-alojen yritykset. Samaan aikaan miljoonat ihmiset ympäri maailmaa kohtaavat välttämättömien tarvikkeiden, mukaan lukien ruuan ja energian, nopeasti nousevat kustannukset. Elintarvikkeiden maailmanmarkkinahinnat nousivat viime vuonna 34 prosenttia ja tänä vuonna niiden odotetaan nousevan 23 prosenttia. Maaliskuussa 2022 elintarvikkeiden hinnat olivat nousseet eniten sitten YK:n kirjausten alkamisen vuonna 1990. YK arvioi äskettäin, että 193 miljoonalla ihmisellä 53 maassa on akuutti nälkä.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että esimerkiksi viisi suurinta energiayhtiötä BP, Shell, Total Energies, Exxon ja Chevron tekevät yhteensä 2600 dollaria voittoa sekunnissa. Kuljetusalalta Oxfam ottaa esimerkin Saksasta: hampurilainen varustamo Hapag-Lloyd nosti hintojaan jopa 1000 prosenttia pandemian aikana ja teki viime vuonna ennätyksellisen 9,3 miljardin euron voiton. Sen osakkeista omistaa 30 prosenttia toiseksi rikkain saksalainen Klaus-Michael Kühne, jonka odotetaan nostavan tänä vuonna osinkoja 1,9 miljardia euroa.
Oxfamin raportissa todetaan, että epätasa-arvo, joka oli äärimmäistä jo ennen koronaa, on saavuttanut uudet tasot. Covid-19:n odotetaan nyt lisäävän kaikkien aikojen suurinta systeemistä tuloerojen kasvua. Tällä on erityisen tuhoisat vaikutukset naisiin, jotka ovat suhteettomasti syrjäytyneet työelämästä.
Oxfam GB:n
toimitusjohtaja Danny Sriskandarajah sanoo, että ihmiset
Itä-Afrikassa kuolevat nälkään samalla kun ruuan ja energian
nousevat hinnat ruokkivat maailman superrikkaiden omaisuuksien
kasvua. Hänen mielestään varallisuusveroja pitäisi ottaa
käyttöön:
”Varallisuusverojen käyttöönotolla
kerättäisiin valtavia summia, jotka voisivat auttaa haavoittuvia
ryhmiä selviytymään tästä kriisistä ja rakentamaan parempaa
tulevaisuutta. Täällä Britanniassa energiayhtiöiden satunnainen
vero olisi hyvä aloitus auttamaan kaikkia niitä, joilla on
vaikeuksia syödä ja lämmittää kotiaan. Neljällä viidestä
Englannin köyhimmästä kotitaloudesta on vaikeuksia lämmittää
kotiaan ensi syksynä.”
Kansainvälinen
valuuttarahasto, OECD ja EU ovat kaikki ehdottaneet, että
hallitukset määräisivät satunnaisia veroja energiayhtiöiden
ennätystuloille tukeakseen ihmisiä, jotka kohtaavat nousevia
energialaskuja. Italiasssa on näin jo meneteltykin ja Britanniassa
hallitus harkitsee tätä.
kari.naskinen@gmail.com
