Ensimmäisen kerran Lintu sanoi päässeensä
kosketukseen
Wagnerin kanssa, kun Rauman kirjasto alkoi lainata
äänilevyjä:
”Siellä oli hyvä valikoima ja muistan,
kun lainasin Karl
Böhmin johtaman
Tristanin
ja Isolden. Se
oli heti valtava elämys – mitä tämä on ja mitä tämä
tarkoittaa. Myöhemmin koko opiskeluajan kuuntelin kaikki käsiini
saamat Wagner-levyt ja ulkomailla kävin katsomassa esityksiä.
Wagneriaaniksi siitä helposti tuli, mutta sitten oli myös niitä
vaiheita, kun Wagnerin tekstit alkoivat naurattaakin. Eivät
kuitenkaan enää”, sanoi Lintu.
Viime
syksynä hän johti Lentävää
hollantilaista Pariisin
oopperassa ja nyt Wagneria tehdään Helsingissä. Ring on kuitenkin
niin iso satsaus, että Wagneria muita
teoksia tuskin
tulee vähään aikaan Kansallisoopperaan. Lintu sanoikin tekevänsä
Wagnereita todennäköisesti tulevina vuosina jossain muualla.
Ohjelmiston valintaan ylikapellimestarilla ei
ole
sananvaltaa. Lintu ei kuulu johtoryhmään, mutta sanoi hän suunsa
avaavan, jos aihetta on. Työsopimuksen mukaan ylikapellimestarin on
joka tapauksessa hyväksyttävä talon linja. Vaikutusvaltaakin on
sen
verran,
sillä ylikapellimestari voi vaikuttaa omien produktioittensa
solistivalintoihin.
Ylikapellimestarin
johtamia teoksia tulevat seuraavaksi olemaan maaliskuun ensi-illat,
Richard
Straussin Salome
ja
Benjamin
Brittenin Billy
Budd,
joka
perustuu Herman
Melvillen
pienoisromaaniin. Billy
Budd tulee
Oslosta hankitulla
produktiolla
ensimmäistä kertaa Suomeen. Lintu vähän ihmetteli, miksi Britten
on jokseenkin vähän esitetty meillä, vain Peter
Grimes on
kunnolla tuttu.
”Brittenin musiikki koetaan ehkä
vaikeaksi, kun se on aika paljon resitoivaa. Siinä ei solistien
laulu ikään kuin aukea eikä hulmua samalla tavalla kuin vaikkapa
Shostakovitshilla
ja
Prokofjevilla.
Britten ei tee solisteista kruunua, vaan tärkein on orkesteri.
Toisaalta kuitenkin esimerkiksi Aulis
Sallisen oopperoissa
on samantapaisia sävelkulkuja, jotka taas ovat sopineet suomalaiseen
mielenlaatuun. Billy
Buddin erikoisuus
on vielä se, että siinä ei
ole
naisia ollenkaan. Harvinaista
sekin, että oopperan tapahtumat sijoittuvat sukellusveneeseen”,
sanoi Lintu.
Lintua haastatellut musiikkitoimittaja
Matti
Lehtonen
ihmetteli sitä, että Kansallisoopperan ohjelmistosta puuttuvat
tällä hetkellä suositut italialaiset oopperat. Lintu vastasi, että
tulossa on kyllä uusia Verdi-produktioita
ja uutena myös Puccinin
Turandot.
Lintu
oli videoyhteydessä Wienistä, jossa on harjoituttamassa
Tonkünstler-orkesteria
sunnuntain ja maanantain konsertteihin Musikvereinin salissa [Bartok,
Larcher, Schubert].
Sieltä hän siirtyy Lissaboniin, jossa perjantaina ovat ohjelmassa
Boulanger, Faure
ja
Gubaidulina.
Maaliskuussa Lintu käy Kansallisoopperasta Sibeliustalossa, jossa
hän johtaa 24.3.
Beethovenin
Missa Solemnisin.
kari.naskinen@gmail.com
