USA pitää politiikkaa elämää tärkeämpänä

Koronavirus tappaa ihmisiä, mutta Joe Bidenin USA ei auta, vaikka voisi. Se pitää kiinni Kuubaan kohdistamastaan kauppasaarrosta, eikä suostu myymään sinne injektioruiskuja. Kuuba on kehittänyt oman koronarokotteensa, mutta ruiskuja se ei pysty valmistamaan. Tarve on noin 30 miljoonaa ruiskua, ja vaikka Kuuba on niitä jostain saanut, tarve on tällä hetkellä edelleen 20 miljoonaa ruiskua.

YK:n yleiskokous hyväksyi kesäkuun lopulla äänin 184 - 2 päätöslauselman, jossa tuomittiin Yhdysvaltojen kohta 60 vuotta kestänyt Kuuban taloudellinen saarto. Ne kaksi vastakkaista ääntä tulivat Yhdysvalloilta ja Israelilta, joiden lisäksi äänestivät tyhjää Brasilia, Kolumbia ja Ukraina. Äänestyksen tulos ei kuitenkaan johda mihinkään, suunnilleen sama tulos äänestyksissä on tullut joka kerta vuodesta 1992 alkaen.

USA lähtee siitä, että mitään apua ei anneta sellaisille ihmisille, jotka elävät toisenlaisessa yhteiskuntajärjestyksessä kuin on amerikkalaisilla itsellään. Kuolkoot kuin luteet, kun eivät hyvän päälle ymmärrä.

Barack Obama vieraili Kuubassa 2016 ja helpotti kauppasaarron rajoituksia jonkin verran, mutta Donald Trump kiristi tilannetta takaisin lisäämällä Kuuban terrorismia tukevia maiden listalle. Eikä Biden ole helpottanut asiaa mitenkään. People´s World -lehden politiikantoimittaja, entinen lastenlääkäri W.T. Whitney Jr. kirjoitti USA:n vaikuttavan silläkin tavalla, että sanktioita saavat myös ulkomaiset yritykset, jos ne auttavat Kuubaa ja jos niillä on yhtiökumppanuutta amerikkalaisten yritysten kanssa. Injektioruiskuja valmistavien amerikkalaisyritysten lisäksi niitä valmistavat viisi muunmaalaista yritystä, mutta koska niillä on siteitä yhdysvaltalaisiin tahoihin, nekään eivät voi viedä ruiskuja Kuubaan.

Whitney kirjoitti Kuuban saaneen YK:n kokouksessa suurta kiitosta siitä, että se on auttanut lääketieteellisessä hoidossa kymmeniä maita ja että se on kutsunut kymmeniä tuhansia opiskelijoita köyhistä maista Kuuban lääketieteellisiin kouluihin. He kiittivät Kuuban saavutusta tuottaa rokotteita koronavirusta vastaan saarron asettamista rajoituksista huolimatta. Puhujat esittivät Yhdysvaltoja vastaan kritiikkiä julmuuden, moraalittomuuden ja kansainvälisen oikeuden rikkomisen perusteella. (24.6.2021)

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kauppasaarto on voimassa niin kauan kuin Kuuba ei lopeta kommunistista järjestelmäänsä. Kauppasaarto tuli voimaan 1962 eli kolme vuotta USA odotti, että Kuuban vallankumous ei olisi kestänyt. Oli USA:lle katastrofi, että se kesti. Kuuban 20 suurimmasta yrityksestä 17 oli ollut amerikkalaisia ja ne kansallistettiin ja amerikkalaiset työntekijät poistuivat maasta. Kaikki koulut olivat olleet yksityisiä ja toimineet katolisen kirkon ja USA:n rahoituksella, ja nekin tietenkin kansallistettiin, samoin tiedotusvälineet.

Vielä huhtikuussa 1961 CIA yritti muuttaa asetelmaa Sikojenlahden maihinnousulla, johon osallistui runsaasti Kuubasta Yhdysvaltoihin paenneita miehiä. Tarkoitus oli kaataa Fidel Castron hallitus, mutta tässä epäonnistuttiin ja se oli USA:n ensimmäinen tappio Latinalaisessa Amerikassa. Ei siis muu auttanut kuin aloittaa saarto, joka tuhoaisi Kuuban.

Nyt tilanne on vihdoin kriittinen johtuen suureksi osaksi koronasta. Ihmisiä sairastuu ja tarvittaisiin lisää hengityskoneitakin, mutta niiden saaminen on tyrehtynyt, koska USA osti kaikki hengityskoneet niiltä ulkomaisilta yrityksiltä, jotka niitä olivat Kuubaan myyneet.

Ennen koronakriisiä Kuuban terveydenhoito oli tunnetusti korkealuokkaista. Se tuli toimeen omalla osaamisellaan saadessaan lisäksi sellaista teknologista apua, joka nyt on loppunut. Vaikka Kuuba on köyhempi maa kuin lähellä oleva Meksiko, on Kuuban terveydenhoitojärjestelmä tehokkaampi. Sillä on ollut uusliberalistiseen Meksikoon verrattuna paremmat valmiudet hoitaa esimerkiksi tuberkuloosia, aidsia, malariaa ja tuhkarokkoa. Kuuballa on kymmeniä vuosia ollut tehokas oma lääketuotanto ja Kuubassa on 100 000:aa asukasta kohti 600 lääkäriä, Meksikossa 200. Terveydenhoito on kansalaisille maksutonta lukuunottamatta sitä, että potilas joutuu minimimaksun suorittamaan tuontitavaroina hankituista välineistä, kuten silmälaseista, kuulolaitteesta ja pyörätuolista.

Kuuban lääketieteellinen avunanto konkretisoitui 1970-luvulla, kun se ryhtyi antamaan Angolalle apua terveydenhoidossa ja koulutuksessa. Oli vallankumouksellista, kun lähti vapaaehtoisena pariksi vuodeksi Angolaan. Sieltä tuli vastaavasti 4000 vaihto-oppilasta kouluttautumaan Kuubaan.

Nyt tilanne on kuitenkin kriittinen, kun kansan tyytymättömyys on noussut esille. Tämä johtuu paljolti kauppasaarron aiheuttamasta ongelmasta, mikä USA:lle sopii oikein hyvin. Whitneyn mukaan tämä tilanne on jatkumoa USA:n Kuuban-politiikalle: 1800-luvulla Yhdysvallat yritti sulauttaa Kuuban itseensä, Espanjan lähdettyä Kuubasta 1898 oli samanlaisia pyrkimyksiä, vallankumouksen jälkeen on ollut määrätietoinen yritys palauttaa amerikkalaisten hegemonia Kuubaan yhtenä keinona kauppasaarto ja nyt taktiikkana on ihmisten elämällä kiristäminen.

Neuvostoliiton loppuminen oli tietenkin iso takasiku Kuuballe. Kiina on osittain paikannut siitä syntynyttä aukkoa, mutta ei tarpeeksi. Tänä vuonna talous on supistunut selvästi, joten uudella presidentillä Miguel Diaz-Canelilla on kovat paikat. Televisiossa puhuessaan hän sanoi, että tilanteen takana on kauppasaarto, jonka aiheuttamat menetykset Kuuballe ovat tähän mennessä olleet arviolta yli 740 miljardia dollaria.

Brittiläinen Morning Star -lehti kertoi, että USA on käyttänyt valtavia rahamääriä horjuttaakseen Kuuban demokratiaa tavoitteenaan kaataa sosialistinen hallinto. Biden ja kumppanit pitävät vääränä, että maailmassa on muunkinlaisia järjestelmiä kuin sen oma ja paras. Viime maaliskuussa kongressista lähetettiin joidenkin demokraattien allekirjoittama viesti, jossa Bidenin toivottiin käyttävän toimeenpanovaltaansa Trumpin asettamien rajoitusten perumiseksi, mutta Biden ei korvaansa lotkauttanut. Myös kongressin edustajainhuoneen ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Gregory Meeks (dem.) on pyytänyt Bidenia kumoamaan Trumpin hallinnon toteuttamat saarron kiristykset.

YK:ssa ennen äänestystä puhunut Kuuban ulkoministeri Bruno Rodríguez sanoi: ”Saarron vaikutus on valtava. Perheiden elämä ei pääse irti tämän epäinhimillisen politiikan vaikutuksista. Saarto on massiivinen, räikeä ja järjestelmällinen loukkaus Kuuban asukkaiden ihmisoikeuksia kohtaan. Vuoden 1948 Geneven yleissopimuksen toisen artiklan mukaan se on jopa kansanmurha. Kyse on taloussodasta, joka ulottuu alueiden ulkopuolelle pientä maata vastaan, johon taantuma ja maailmanlaajuinen talouskriisi ovat jo muutenkin vaikuttaneet kielteisesti.”

MUITAKIN SYITÄ

Suomi-Kuuba-seuran nettisivulla on juttu (23.7.2021), jossa referoidaan Havannassa Communistas-blogia pitävien marxilaisten ja kommunististen toimijoiden kokemuksia, havaintoja ja analyyseja. Esille on nostettu useita tekijöitä, jotka nyt ovat saaneet aikaan yhteiskunnallisen liikehdinnän:

- Elintarvikkeiden ja hygieniatuotteiden pula.
- Pitkät jonot jopa sellaisten peruselintarvikkeiden kuin leivän ostamiseksi.
- Valuuttakaupat, joissa voi ostaa vain ulkomaanvaluutalla ja joiden kautta myydään jo suuri osa perustarvikkeista.
- Hallituksen päätös kieltää kansalaisia tallettamasta pankkitileille dollareita
- Julkisten palveluiden taksojen nousu. Esimerkiksi Havannassa joukkoliikenteen lipunhintoja nostettiin 500 %.
- Ilmaisten palveluiden ja etuuksien leikkaukset.
- Inflaation dramaattinen kiihtyminen ja perustarvikkeiden hintojen nousu.
- Pitkät sähkökatkot.

Protestit saivat alkunsa työväenluokkaisissa kaupunginosissa, joissa sosiaaliset ongelmat ovat suurimpia. Sosiaalinen epätasa-arvo on koko ajan kasvava ongelma. Köyhyys, sosiaalisen tuen puute, julkisen ja sosiaalipolitiikan epävarmuus, elintarvikkeiden ja perustarvikkeiden rajallinen ja vähäinen tarjonta ja köyhtynyt kulttuuripolitiikka ovat vallitsevia piirteitä syrjäisillä ja pienituloisilla alueilla. Näillä asuinalueilla ihmiset asettavat selviytymisen ideologisten kysymysten edelle. Kirjoittajien mukaan on myös tunnustettava, että näiden taloudellisesti haavoittuvien kaupunginosien asukkaiden mielissä Kuuban hallituksen johtajien nähdään nauttivan korkeasta elintasosta.

Laukaisevana tekijänä laajenneisiin mielenosoituksiin Communistas-blogissa pidetään tyytymättömyyttä tilanteeseen, jonka ovat aiheuttaneet maan talouskriisi, Yhdysvaltojen hallituksen asettamat pakotteet ja valtiobyrokratian kyseenalainen, tehoton toiminta.

Entä voiko tämän Kuuban nykyisen tilanteen tulkita vihdoin niin, että kommunistinen valtio on todellakin liian pieni yksikkö. Se oli sitä myös Neuvostoliitossa, jossa tosin hullu Stalin alkoi määrätietoisesti tuhota Leninin perintöä – mutta silti: kommunismi on internationaalinen liike, joka onnistuakseen edellyttää maailmanvallankumousta. Kiina on nykyisin vähän toisenlainen tapaus. Vaikka siellä on yksipuoluejärjestelmä, ei Kiinan systeemi enää perustu läheskään puhtaaseen marxismiin.

kari.naskinen@gmail.com