keskiviikko 14. heinäkuuta 2021

Myllynkivetkin avuksi kirkkoa rakennettaessa

Kävi hyvä säkä, kun Lammin kirkkoon tutustuessamme siellä oli paikalla kirkon suntiota aikoinaan tuurannut Veikko Railio. Varsinaisesti hän oli työelämässään toiminut Mommilan kirkon suntiona, mutta välillä oli ollut tuurauksia Lammilla. Monenlaista tietoa satunnaisille vierailijoille Railiolla olikin, ja kun lähdimme kirkosta, hän tuli mukanamme ulos esittelemään vielä yhden erikoisuuden: kivikirkon länsipäädyssä on rakennusaineina kaksi myllynkiveäkin.


Kirkko on rakennettu 1400-
1500-lukujen taitteessa ja tarina kertoo, että jättiläiset ne myllynkivet sinne nostivat. Toinen näyttää olevan vähän rikkinäinen. Kirkkoa muuraamassa olleet jättiläiset olivat ottaneet myllynkivet kirkon kohdalle pysähtyneiden ohikulkijoiden hevoskärryiltä ja muuranneet ne seinään. Niin huono ohikulkija minä kuitenkin olin, että en hoksannut edes valokuvaa myllynkivistä ottaa.

Kirkon urkuparven etureunassa on vuosiluku 1444, mutta Railio sanoi, että kirkon rakentamisvuodeksi se ei todennäköisesti ole oikea. Lammin seurakunnan esitelehtisessä mainitaan kirkon rakennusvuosiksi 1490 - 1510.
Ilmeisesti tuo vanha vuosiluku tarkoittaa aikaisempaa puukirkkoa, joita oli kaksikin ennen tätä kivikirkkoa.

Puuta olivat alkujaan kivikirkonkin sisäosat, mutta ne tuhoutuivat saksalaisten sotilaiden sytyttämässä tulipalossa 29.4.1918. Sakemannit olivat valloittaneet kirkonkylän kaksi päivää aiemmin, mutta kun lähtö tuli, he määräsivät asukkaatkin pakenemaan. Osuuskaupasta saksalaiset ehtivät vielä hakea 20 litraa petrolia ja tuikkasivat kirkon tuleen.
Pystyyn jäivät vain harmaakiviseinät

Valkoisten ja punaisten kesken syntyi sittemmin sen verran sopua, että jumalanpalvelukset järjestettiin näiden tapahtumien jälkeen
väliaikaisesti Lammin työväentalossa.


Oma tarinansa on myös alttariveistoksella ja -kaapilla. Veikko Railio kertoi, että ristiinnaulitun ja muut veistokset oli tehnyt Ateneumin veistonopettaja Johan Friedl ja niiden oli tarkoitus sijoittui Helsingin Johanneksen kirkkoon, mutta kun se asia viivästyi, antoi Friedl teoksensa Lammin seurakunnalle.

Kirkonkellotkin piti saksalaistuhon jälkeen saada uudet. Sellaiset löytyivät Viipurista Papulassa olleesta sotilaskirkosta, joka kuului NMKY:lle. Ripeästi kirkko saatiin taas kuntoon, juhannukseksi 1920.

Kangasalan urut kirkkoon saatiin 1967.

Hellepäivän retkemme jatkui tämän jälkeen Lammin ortodoksiseen luostarikeskukseen Panagiaan, mutta se on toisen jutun väärtti.

kari.naskinen@gmail.com