Ennätysmäisen alhainen äänestysaktiivisuus kertoo tästä. Surkeimmat äänestysprosentit olivat taas niillä alueilla, joissa eniten asuu pienituloisia ja huono-osaisia. Helsingin Jakomäessä kävi äänestämässä vain 40 % ja Lahden Liipolassa 39 %. Kysymys ei kuitenkaan ole pelkästä uskonpuutteesta ja turhautumisesta, vaan älyllisestä laiskuudesta.
Hyvätuloisten alueiden asukkaat sen sijaan tietävät, että vain äänestämällä voi vaikuttaa. Niinpä Helsingissä heidän aktiivisuutensa näkyi esimerkiksi Tammisalossa 80 %, Paloheinässä 78 % ja Pakilassa 77 %. Myös omassa kotikaupungissani Lahdessa hyvinvoiva väestö oli eturivissä: Karisto 64 %, Jalkaranta 63 %.
Vaikka Perussuomalaiset ei yltänyt galluppien antamien prosenttilukujen tasolle, on oikeistopopulistinen liike Suomessakin pelottavan kovassa nousussa. Ennustettavissa on, että se saa paremman kannatuksen seuraavissa eduskuntavaaleissa, joissa se voi jälleen ottaa esille puolueen johtavan ajatuksen, rasistisen maahanmuuttopolitiikkansa.
Sachsen-Anhaltin vaalien jälkeen analyysi oli sellainen, että vähän ansaitsevien äänistä 38 % meni äärioikeistolaiselle AfD:lle (Vaihtoehto Saksalle). Yksi selitys tälle on, että saksalaisista vain 9 % yhdistää SPD:n sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Viisi vuotta sitten tämä luku oli 17 %.
Jotenkin tämänkaltainen on tilanne ilmeisesti Suomessakin. Ennen vasemmistoa äänestäneet ajattelevat, että heidän sosiaalinen asemansa kohenee, jos rajat pannaan kiinni. Myös keskiluokkaa on kääntynyt runsaasti persujen kannattajiksi jostain käsittämättömästä syystä. Pelkäävätkö hekin maahanmuuttajia, vaikka Suomen talouselämä ei pitemmän päälle pärjää ilman heidän työ- ja ostovoimaansa?
Saksalainen politiikantutkija Walter Baier on kirjoittanut, että Eurooppa on nyt sellaisen muutosprosessin vallassa, josta muistikuvat vievät 1930-luvun alun Saksaan.
kari.naskinen@gmail.com
