Kunnallisvaaleilla on siis iso merkitys. Sote-uudistus muuttaa tilannetta matemaattisesti, mutta vaikka terveydenhuolto siirtyy maakunnallisesti hallinnoitavaksi 2023, siellä maakuntien sisällä toimivat edelleen kunnat.
Vuoden 2018 tilasto antaa hyvän kuvan siitä, miten julkiset menot jakautuvat kuntien, valtion ja sosiaalirahastojen kesken. Neljä suurinta lohkoa ja niissä kuntien osuudet kulutusmenoista:
Terveydenhuolto 82 %
Sosiaaliturva 84 %
Koulutus 78 %
Yleinen julkishallinto 56 %
Eri kyselyissä on käynyt selväksi, että äänestäjien suurin kiinnostus ja huoli kohdistuu terveydenhoidon toimivuuteen. Eroja kuitenkin on. Kunnallisalan kehittämissäätiön Polemiikki-lehdessä 1/2021 piirrettiin kuvaa siitä, millaisia ovat eri puolueiden ”keskimääräiset vaaliehdokkaat”. Näin sanoo esimerkiksi kokoomuslainen:
”Kannan huolta kotikuntani taloudesta. Elinkeinoihin ja yrittämiseen satsattaisiin. Näin edistäisin työllisyyttä. Velkaantuminen huolettaa minua. Veroruuvia en kuitenkaan kiristäisi. Terveyspalvelut ja vanhustenhuollon turvaisin myös yksityissektoria hyödyntäen.”
Demari: ”Nostan kärkeen terveyspalvelut, vanhustenhuollon, koronapandemian torjunnan, työllisyyden ja lähiympäristön turvallisuuden. Mielessäni ovat myös joukkoliikenne sekä kirjasto- ja kulttuuripalvelut.”
Kepulainen: ”Pidän tärkeimpänä vanhustenhuoltoa, terveyspalveluja, työllisyyttä ja peruskouluja. Kannan huolta myös kotikuntani taloudesta ja velkaantumisesta.”
Eroja siis on. Iso ja aina vain enemmän esille nousevat ilmasto- ja ympäristökysymykset ovat myös sellainen asiakokonaisuus, joka erottelee. Keskisuomalaisen laajalla alueella julkastujen vaalikoneiden yksi kysymys on, pitäisikö ympäristö asettaa talouskasvun ja työpaikkojen luomisen edelle silloin, kun nämä ovat keskenään ristiriidassa. Kaikista vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista 48 prosenttia vastasi kyllä. Jako puolueittain: Vihreät 92 %, Vasemmistoliitto 79 %, SDP 55 %, RKP 54 %, Kristilliset 43 %, Keskusta 42 %, Nyt-liike 38 %, Kokoomus 37 %, Perussuomalaiset 18 %.
Kunnallisalan kehittämissäätiön mielipidekysely paljasti myös sen, mitkä asiat näissä vaaleissa kiinnostavat äänestäjiä vähiten: maahanmuutto, kulttuuripalvelut, kunnan toimintojen kilpailuttaminen ja ulkoistaminen sekä kuntaliitokset. Sitten on vielä niitä asioita, joita ei valtuustoissa ratkaista, esimerkiksi hävittäjähankinnat, maahanmuuttopolitiikka, maakunta-, polttoaine- ja pääomaverotus sekä EU-asiat.
Sen sijaan asukkaita kaikkein lähimpänä olevat asiat päätetään paikallisella tasolla. Esimerkiksi ensi tiistaina on Lahden ympäristölautakunnassa esillä Vuorikadun kaventaminen. Koska joku poliitikko tai virkamies on nähnyt Vuorikadulla joskus kolme jalankulkijaa yhtä aikaa, pitää ajorataa kaventaa ja jalkakäytäviä leventää.
Varmimmin käyvät äänestämässä pääkaupunkiseudulla asuvat ylemmät toimihenkilöt, jotka antavat äänensä Kokoomukselle. Vähiten äänestäminen kiinnostaa peruskoulun käynyttä työtöntä Itä-Suomessa.
Saman kyselyn mukaan noin 75 prosenttia asettaa puolueen aatteellisen linjan ratkaisevaksi tai melko ratkaisevaksi äänestysperusteeksi. Puolueen painoarvo äänestyspäätöksessä on lisääntynyt neljän vuoden takaisesta 26 prosentista 35:een. Varsinkin kaupungeissa puolueen merkitys korostuu merkittävästi, jopa yli kaksinkertaiseksi maaseutuun verrattuna. Tästä huolimatta esiintyy ehdokkaita, jotka eivät rohkene panna puoluetunnusta mainoksiinsa.
kari.naskinen@gmail.com
