”Vaaditaan entistä enemmän taitoa käsitellä konflikteja ja ylläpitää dialogia erilaisissa
tilanteissa elävien ihmisten kesken”, sanoi
hän.
Rauhantutkimusyhdistyksen toiminnanjohtaja Teemu
Matinpuro oli
kuitenkin sitä mieltä, että nimenomaan rauhasta pitäisi puhua
enemmän, eikä tietyllä tavalla kevyempää termiä käyttäen
turvallisuudesta. Turvallisuus
on tietenkin hyvä asia, mutta jos puhutaan turvallisuudesta, tällöin
ei suoranaisesti edellytetä sodan vastakohtaa rauhaa. Suoraan näin
ei Matinpuro sanonut, mutta tavallaan kysymys on siitä, että sota
on legitimoitu, mutta sellaisen tilanteenkin vallitessa ihmisille
pitää tarjota turvaa. Pasifismista ja maailmanrauhasta ei kai
tosissaan kannata puhua?
Presidentti
Tarja Halonen otti
esille kaikkien
maiden kestävän kehityksen työtä ohjaavan
toimintaohjelman
Agenda 2030:n, josta sovittiin YK:ssa
2015. Se
sisältää 17 tavoitetta, jotka maiden tulisi yhdessä saavuttaa
vuoteen 2030 mennessä.
Tavoite
nro
16 käsittää
12 erillistä kohtaa, joista yksi on, että pitää ”vähentää
vuoteen 2030 mennessä merkittävästi rahan sekä aseiden laittomia
siirtoja, tehostaa varastetun omaisuuden palauttamista ja taistella
kaikkea järjestäytyneen rikollisuuden muotoja vastaan”. Huomio
kiinnitetään siis aseiden laittomiin siirtoihin, mutta ei
sotakoneistojen normaaliin asevarusteluun.
Rauhantutkimusyhdistyksen
Kosmopolis-lehden numerossa 1/2021 käsitellään televisiosta
tullutta sarjaelokuvaa Berlin
Station, jossa
eletään nykypäivää ja ”totuudenjälkeistä aikaa”. Siinä
Berliinissä toimiva CIA:n salamurhaaja sanoo:
”Totuudenjälkeisessä maailmassa voi luottaa vain luotiin”.
Lisää luoteja
halutaan myös Suomelle. Siksi ollaan hankkimassa uusia
hävittäjäkoneita, joiden kokonaiskustannukset nousevat kymmeniin
miljardeihin. Ne ostetaan
osana sitä isäntämaasopimusta, jonka Suomi on ilman eduskunnan
valtuutusta tehnyt Naton kanssa.
Joskus rauhanasiaa
ajanut Vasemmistoliittokin on kiitokseksi hallitukseen pääsystään
hyväksynyt hävittäjät. Eduskunnan budjettikäsittelyssä viime
vuonna hankintaa vastustivat Markus
Mustajärvi ja
Johannes Yrttiaho,
joita Vasemmistoliiton
edustakuntaryhmä rankaisi
varoituksilla. Suomalaisten enemmistö kuitenkin vastustaa hankintaa
tai ainakin on sen siirtämisen kannalla tänä taloudellisesti
vaikeana korona-aikana.
Maailmanlaajuisesti sotilasmenot ovat kasvaneet
jatkuvasti.
Vuonna
2020 niihin
käytettiin yhteensä 1981 miljardia dollaria, kun vielä vuonna 20
vuotta sitten
luku oli 1088 miljardia dollaria. Sotilasmenojen osuus maailman
bruttokansantuotteesta oli
viime vuonna 2,4 %. Suurimmat
sotilasmenojen
prosenttimuutokset
viime
vuonna
olivat:
Yhdysvallat (+4,4 %)
Kiina (+1,9 %)
Intia (+2,1 %)
Venäjä (+2,5 %)
Iso-Britannia(+2,9 %)
Saudi-Arabia (-10 %)
Saksa (+5,2 %)
Ranska (+2,9 %)
Japani (+1,2 %)
Etelä-Korea (+4,9 %)
Euroopan sotilasmenot kasvoivat viime vuonna 4 %. Iso-Britannia nousi maailman mittapuulla viidenneksi suurimmaksi sotilasmenoihin käyttäväksi valtioksi. Italia erottuu tilastoissa 7,9 prosentin nousullaan verrattuna vuoteen 2019. Nato-maissa kasvusuhdanne jatkui: Belgia +12 %, Puola +8,7 % jne. Romanian sotilasmenot kasvoivat peräti 21 %.
Suomi käytti vuonna 2020 sotilasmenoihin 3,3 miljardia euroa ja tänä vuonna Suomen puolustusbudjetti on kasvamassa lähes viiteen miljardiin euroon. Suomi saattaa HX-hävittäjähankkeen myötä nousta maailman tilastoissa kärkeen suhteellista sotilasmenojen kasvua tarkasteltaessa. Monitoimihävittäjien ostohinnaksi on arvioitu noin 10 miljardia euroa, mutta hankinta tulee kasvattamaan sotilasmenoja merkittävästi myös tulevaisuudessa käyttökustannusten vuoksi.
kari.naskinen@gmail.com
