Pieneen Putulan kylään Hämeen läänin Koskelle perustettiin 1898 lukutupayhdistys, joka aloitti myös kirjaston ylläpitämisen. Koski Hl:n kunta tuli mukaan kirjastotoimintaan 1940-luvulla. Kunta kuitenkin lakkautti Putulan sivukirjaston 1988, jolloin kyläläiset ja kesäasukkaat päättivät perustaa toistamiseen yksityisen kirjaston. Putulan kirjasto- ja kotiseutuyhdistys avasi uuden kirjaston 30 vuotta sitten 15.8.1989.
Koski Hl. on nykyisin nimeltään Hämeenkoski, joka puolestaan on äskettäisen kuntaliitoksen jälkeen osa Hollolaa. Kirjasto toimii edelleen, nyt Kevarin päärakennuksen kivinavetan yläkerrassa, jonne 2000-luvun alkuvuosina rakennettiin uudet tilat EU:n tuella. Kevari ei tässä tapauksessa tarkoita kevytmoottoripyörää, vaan nimi tulee siitä, että kirjasto aloitti 120 vuotta sitten toimintansa keskiaikaisen Ylisen Viipurintien entisen kestikievarin pihapiirissä, jossa se edelleen on (Kevarintie 77, pieni sivutie seututie 317:lta).
Putulan uuden kirjaston toimintaan saatiin rahoitusta myös, kun Putulasta kotoisin olleet sisarukset Anja Sulosaari (s. 1939) ja Pirkko Sulosaari (s. 1945) testamenttasivat omaisuuttaan kirjastoyhdistykselle. Anja toimi sisustussuunnittelijana Iskulla ja jäi eläkkeelle Hagelstamin huutokauppayhtiöstä. Pirkko oli toimistopäällikkönä jossakin yrityksessä Helsingissä. Putulan mummolaa he pitivät kesäpaikkanaan, kunnes kuolivat, Pirkko 2007 ja Anja 2009.
Kirjastossa on noin 25 000 kirjaa. Sen yhteydessä on myös iso antikvariaattiosasto, johon tulee jatkuvasti lahjoituksia mm. perikunnilta ja kirpputoreilta. Viereisessä aittarakennuksessa on lisäksi iso määrä kirjoja, joita voi ottaa ilmaiseksi. Kahvilakin on.
Eikä maksa paljon, 23 eurolla ostin tänään kirjoja, jotka riittävätkin pitkälle syksyyn.
Mukava kesäkohde, matkaa esimerkiksi Lahdesta reilu puoli tuntia. Vuonna 2001 Helsingin kirjamessut myönsi Putulan kirjastolle Rakkaudesta kirjaan -palkinnon.
SIRKKA SELJA
JA VILLIRUUSU
Putulan kylä on lähellä Hollolan ja Asikkalan rajaa. Putulan Kevarintieltä oli kotoisin myös runoilija Sirkka Selja (oikea nimi Sirkka-Liisa Tulonen). Hänen vanhempansa olivat maanviljelijöitä, ja Tulosten perheen Villiruusu-niminen talo on aivan kirjaston vastapäätä tien toisella puolella. Sirkka Selja kirjoitti ylioppilaaksi Lahden tyttölyseosta 1942 ja jo ennen lakkiaisia ilmestyi hänen ensimmäinen runokokoelmansa Vielä minä elän. Pitkään elikin, sillä Sirkka Selja kuoli 97-vuotiaana 2017.
Sotien jälkeen Sirkka Selja muutti Helsinkiin, mutta palasi vanhempana taas Putulaan, josta aina kävi Mukkulan kirjailijakokouksessakin. Villiruusussa hän tapasi myös toisia kirjailijoita. Joskus sotien jälkeen siellä vierailivat yökylässä ainakin Olavi Paavolainen, Jarno Pennanen ja Anja Vammelvuo. Tuolta käynniltä on valokuva, jossa Sirkka Selja on Paavolaisen sylissä lammessa. Pablo Neruda ei Putulassa käynyt, mutta vieraillessaan Suomessa 1955 istui Sirkka Nerudan vieressä tämän kunniaksi pidetyssä tilaisuudessa helsinkiläisessä ravintolassa.
SULOSAAREN KOTIMUSEO
Kevarin
kivinavetan alakerrassa on kotimuseo. Siellä
on esineistöä Sulosaaren keltaisesta talosta Myllytien ja
Asikkalantien kulmauksesta. Tuohon taloon museota ei kuitenkaan
kannattanut tehdä, vaan se on nyt kätevästi samassa paikassa kuin
kirjasto.
Jussi ja Sylvi Sulosaarella oli kuusi poikaa ja yksi tyttö. Pojista kaksi kaatui rintamalla ja yksi hukkui Mustajokeen 200 metrin päässä kotoa. Tyttärelle ostettiin flyygeli, ja hänestä tuli kansakoulunopettaja. Anja ja Pirkko olivat yhden Sulosaaren pojan lapsia, neiti-ihmisiä.
Jussi ja Sylvi Sulosaari pitivät kauppaa ja postia, ja heillä oli myös Oravaisten verkatehtaan edustus.
kari.naskinen@gmail.com
