Kun norjalaisen Karl Ove Knausgårdin Taisteluni-romaanisarjasta oli
kirjakaupan hyllyyn tullut kolme ensimmäistä kirjaa, sivuja oli yhteensä 1600. Koska
oli jo tietoa tyylilajista, en lähtenyt tuota urakkaa kahlaamaan, ja sitten
tuli vielä kolme kirjaa lisää ja sivuja vielä rutkasti enemmän. Nyt tästä
valtavasta materiaalista on tehty kuunnelma (Yle Radio 1 ja Yle Areena), joten
oli aika tutustua siihen, selvisi vajaassa viidessä tunnissa. Mielenkiintoinen
tapaus, kun tiedossa on sellaistakin, että Knausgårdia on Suomessa verrattu Kalle Päätaloon.
Vertaus osuu jotenkin kohdalleen vain sivumäärien osalta, joskin Päätalon
Iijoki-sarja on vieläkin laajempi. Knausgård on Päätalon tavoin kirjoittanut
omasta elämästään, mutta siinä missä Päätalo kuvasi pikkutarkasti työntekoa,
Knausgård kuvaa yksityiskohtaisesti esimerkiksi omaa ”paskantamistaan” ja ”runkkaamistaan”.
Päätalon 26-osaisessa kirjasarjassa kirjailija sitoi oman elämänsä koko kansakunnan
asioihin ja ilmiöihin 1920-luvulta 1950-luvun lopulle, mutta Knausgårdia
kiinnostaa vain hänen oma elämänsä.
Knausgårdin romaanisarja luokitellaan ns. autofiktioksi. Sillä kai tarkoitetaan
kaunokirjallista teosta, jossa kirjailija käsittelee omaa elämäänsä, mutta
siihen fiktiivistä aineistoa lisäten. Mitään fiktiivistä ei kuitenkaan ole
siinä, että Knausgård käyttää omasta perheestään, sukulaisistaan ja muistakin
oikeita nimiä. Tästä nousi Norjassa iso äläkkä ja oikeusjuttujakin on
ilmeisesti vireillä. Päätalokin kertoi läheisistään, mutta ei aivan oikeilla
nimillä.
Oikea on myös Knausgårdin kirjojen nimi, kun se on sama kuin Adolf Hitlerin kaksiosaisella kirjalla (Mein Kampf, 1925-26). Oikea siksi, että
Knausgård suorastaan vertaa itseään Hitleriin. Knausgård sanoo, että myös
Hitlerin ongelmien syynä oli vaikea suhde väkivaltaiseen isään ja että Hitleriäkin
nöyryytettiin nuorena ja hänen taiteilijanlahjojaan pilkattiin.
Natsismista Knausgård on sitä mieltä, että ei se varsinaisesti Hitlerin syytä
ollut, vaan viha ja tuho alkoivat Hitlerin ulkopuolelta. Myös Anders Breivik saa Knausgårdilta
synninpäästön: ”hän oli vain yksi meistä”.
Knausgård on täynnä itseään, millään muulla ei ole merkitystä. Kirjailijaksi
pyrkiminen ja kirjailijaksi pääseminen ohittavat kaiken. Hänen ruotsalainen vaimonsa
Linda Boström ja neljä lastaan ovat
vain välttämättömiä pahoja. Myös Linda on kirjailija, hän ja Karl Ove erosivat
2016.
”Pidän lapsistani koko sydämestäni,
heidän merkityksensä vain ei ole koko elämäni. Lapset eivät ole tärkeintä”, on
Knausgård sanonut. ”En pidä itseäni hyvänä isänä, mutta olen sentään parempi
kuin oma isäni.”
Kuunnelmasta saa tietenkin vain suppean katsauksen siihen, mitä Taisteluni kokonaisuudessaan on, mutta
sen verran riittävästi, että ei tule mieleen kirjoihin tarttua. Kuunnelman on
ohjannut enemmän oopperaohjauksistaan tunnettu Vilppu Kiljunen, ja tehoa kyllä on. Se on paljolti Knausgårdin
monologia, jossa hän on välillä kertojana, välillä omana itsenään. Kirjailijaa
esittävät Tommi Eronen, Veikko Järvi, Miro
Lopperi, Myrsky Moila ja Samuli
Niittymäki.
kari.naskinen@gmail.com