Kuva on Viipurin Lenin-museon pihasta, jossa Leninin rintakuvapatsas on osa modernia taideteosta. Lisäksi taustalla näkyy kokovaratalopatsas Neuvosto-Venäjän toimeenpanevan komitean puhemiehenä 1919-38 toimineesta Mihail Kalininista. Virallista statusta niillä ei siis kuitenkaan ole, eikä ole myöskään itse museolla.
Leninin patsaita oli Neuvostoliiton viimeisinä vuosina eri puolilla isoa valtakuntaa yli 9000. Heti Boris Jeltsinin presidenttikautena näiden muistomerkkien virallinen asema poistettiin. Dmitrievin mukaan patsaita ei kuitenkaan ole hävitetty, vaan niiden hoidosta vastataan paikallisesti. Pelkästään Pietarissa on yli sata Lenin-patsasta. Sama koskee Lenin-museoita, joiden on nykyisin vastattava taloudestaan omin voimin ja yleensä myös oman kaupungin tuella.
Esimerkkinä hävitetystä kohteesta Dmitriev mainitsi maailman ensimmäisen naisdiplomaatin Aleksandra Kollontain lapsuudenkodin Kuusaan hovin Muolaassa, jonka oli omistanut Kollontain suomalainen isoisä Aleksander Masalin. Kun tältä komealta kartanolta poistettiin virallinen status, se alkoi vähitellen vahingoittua tuhotöiden takia. Tulipalokin sattui, ja nyt kartano on rauniona.
Koska tällaisia kulttuuriperintökohteita ei ikään kuin ole virallisesti olemassa, ne ovat uhanalaisia. Jos vaikka ryhdytään suunnittelemaan uutta valtatietä ja linjauksen alle on jäämässä Lenin-patsas, niin sitten se jää, koska sellaista patsasta ei byrokratian papereissa ole.
Viipurin keskustan itäpuolella noin kolmen kilometrin päässä Kelkkalassa on Suomen kansalaissodan muistomerkki punaisille kaatuneille ja teloitetuille. Se pystytettiin 1961. Paikalla on iso joukkohauta, jota ei kuitenkaan ole vielä kunnolla tutkittu. Nyt tätä aluetta uhkaa vieressä olevan teollisuusalueen laajeneminen. Viimeksi viereisen autofirman pihaa tehtäessä osuivat kauhakuormaajan leuat joukkohaudassa oleviin luurankoihin, mutta koska paikalla ei ole virallista statusta, pihanteko jatkui ja asvaltinlevitys alkoi.
kari.naskinen@gmail.com
