- - - - -
Lahden kauppatorin läheisyydessä on poistettu Alatori ikään kuin Lahden mainetta parantavana toimenpiteenä. Nyt se ei ole puinen, varjoinen eikä viihtyisä eikä houkuttele puluja eikä alkoholisteja, jotka olivat kauppatorin lieveilmiöinä matkailunähtävyys. Naispatsaskin viety muualle.
Mariankatu on tukittu Hakkapeliittojen paluu
-patsaalla. Tämä mursi maallisen esivallan kaupungintalon ja hengellisen
esivallan kirkon valta-akselin. Tämä on porvarillinen reaktio siihen, että
vasemmisto piti tämän isänmaalisen ja imperialistisen patsaan niin kauan
Sairaalanmäellä. Hakkapeliittojen paluu olisi voinut olla Alatorillakin.
Lihamuki ei ole kovin alkuperäislahtelainen eikä
viipurilainen ruokalaji niin kuin Masalinin myymät silakat kauppatorilla
tai karjalanpiirakat. Lihamukeja ei myydä kauppatorilla. Tämä näkemys siitä,
että ikään kuin vain Lahden kaupunginmuseo puolustaisi sivistystä
ennakkoluulottomassa Lahdessa.
Museon aikaisempi johtaja Jouko Heinonen oli hyväksymässä konstruktivistista Kim-Peter Waltzerin Voittaja-veistosta radiomastojen väliin, joten kaupunginmuseokaan ei ole aina ollut perinteen ja sivistyksen puolella konstruktivismia, järkyttämistä ja modernismia vastaan. Lahden edellinen kaupunginjohtaja Tarmo Pipatti Heinolan takaa Jyväskylän maalaiskunnasta oli tällainen uuden ajan profeetta. Konstruktivismi on 1920-luvulta italialaiselta fasistilta d'Annunziolta. Heinonen oli myös teknisesti edistyksellinen kansandemokraatti niin kuin progressiivisen ihmisen tulee ollakin.
Yksi tyylikkäimmistä humanismin edustajista on humanistisen piirin ulkopuolelta Lahti Energia, joka ei harjoita konstruktivismia, fasistista järkyttämistä, muutoksen aikaansaamiseksi, vaan korostaa perinnettä: Pikku-Vesijärven valourut Unkarin mallin mukaan ja radiomastojen valaistus. Hyvää modernia, vaan ei postmodernia dynamiikkaa on Radiomäellä: antenneja, kaapeli-tv:n vastaanotto jne. sekä pitkäaaltomastot, jotka ovat nykyään neljän yleisradiolähetyksen palveluksessa, mitä ei yleisesti tiedetä.
Museon aikaisempi johtaja Jouko Heinonen oli hyväksymässä konstruktivistista Kim-Peter Waltzerin Voittaja-veistosta radiomastojen väliin, joten kaupunginmuseokaan ei ole aina ollut perinteen ja sivistyksen puolella konstruktivismia, järkyttämistä ja modernismia vastaan. Lahden edellinen kaupunginjohtaja Tarmo Pipatti Heinolan takaa Jyväskylän maalaiskunnasta oli tällainen uuden ajan profeetta. Konstruktivismi on 1920-luvulta italialaiselta fasistilta d'Annunziolta. Heinonen oli myös teknisesti edistyksellinen kansandemokraatti niin kuin progressiivisen ihmisen tulee ollakin.
Yksi tyylikkäimmistä humanismin edustajista on humanistisen piirin ulkopuolelta Lahti Energia, joka ei harjoita konstruktivismia, fasistista järkyttämistä, muutoksen aikaansaamiseksi, vaan korostaa perinnettä: Pikku-Vesijärven valourut Unkarin mallin mukaan ja radiomastojen valaistus. Hyvää modernia, vaan ei postmodernia dynamiikkaa on Radiomäellä: antenneja, kaapeli-tv:n vastaanotto jne. sekä pitkäaaltomastot, jotka ovat nykyään neljän yleisradiolähetyksen palveluksessa, mitä ei yleisesti tiedetä.
Lahdessa sivistys muhii huomaamattomana kannen alla, konehuoneen puolella Lahti
Energiassa, ei kovinkaan usein kansipäällystön keskuudessa julkisuudessa.
Minusta kauppatorille voisi kehittää punaisista katukivistä jonkin karjalanpiirakan kuvan maakuntaan muuttaneiden kannaslaisten iloksi. Lahden kauppatori lienee ollut elävin 1950-luvulla, ennen kuin Paavolan K-citymarketisoituminen alkoi ja hävitti torikauppaa 1960-luvulla.
Kauppatorin historia kannattaisi tutkia, koska Vesijärven sataman ohella se on ollut keskeistä, samoin kauppahalli, torin katollinen versio.
Eurooppalaista kulttuuria edustaa italialaisravintola Mamma Mia Vapaudenkadulla, parhaat pizzanpohjat ovat Sibeliustalon pohjoispuolella Koti-Pizzassa S-marketin kulmalla, päijäthämäläistä näkkileipää on Hollolan Hirvessä ainakin ollut ja lahtelaiseen kulttuuriin kuuluu Oululaisen jälkiuunileipä. Ennen oli Mallasjuomakin: Ei oo Lahden voittanutta! Moi Lahtelaista! sekä Lahden Sininen
Lahtelaisuuden väkivaltaiseksi mustahuumoriseksi ja hirtehishuumoriseksi parodiaksi sopisi KOPin aulan ja Alatorin muiston kunnioittaminen jotenkin. Tämä kuitenkaan ei olisi Emu-henkistä mannerkulttuuria, vaan Brexit-henkistä mustaa huumoria.
Lahti on Itä-Hämeessä savokarjalaisen ja suomalaisen vaikutuksen murtovesi, mistä johtuu kaikenlainen irrottelu melko vajaamakuisilla konstruktivismeilla.
Lahden linja-autoasemalla on ollut pysäkillä teksti: "Lahti on Suomen Heinola". Kertooko tämä jotain Lahdesta enemmän kuin Heinolasta, jossa on sentään lintutarhakin.
Lahdelle on tyypillistä, että ihmiset Tampereelta Heinolan takaa tai Turusta tulevat kertomaan, miten tulisi elää sekä se, että vihdoin itsensä Helsinkiin ängenneet palaavat paljastamaan lahtelaisuuden naturalistiset puolet iltapäivälehdistölle. Tuo tamperelaisuus, turkulaisuus ja perifeerisyys tuottaa Lahteen uusia purjeita ja uutta kulttuuria, eikä Lahti ikään kuin ole omalla kölillään koskaan.
Yksi lahtelaisen arkkitehtuurihulluuden bonsai-esimerkki on Sibeliustalon luona oleva japanilainen taksikatos, jota ei paljaalla silmällä kulttuurikohteeksi huomaisi.
Hyvää Lahdessa on nopea WLAN Mastonet, joka tuotti tasa-arvon vähävaraisten yh-äitien lasten ja hyvätuloisten insinööri-isien lasten kesken peruskoulujen pihoille. Vähävaraisempien lapsilla ei olisi varaa nopeaan 3G- tai 4G-mobiilisopimukseen. Mastonetkin on alunperin Lahti Energiasta kotoisin. Mastonet olisi kannattanut hehkuttaa liberaalikokoomuslaisena edistyksenä, skinnarilaisen Lahti Energian progressiivisuutena ja peruskoulun sosialidemokraattisena tasa-arvona.
Mitäpä jos olisi joku kirjoituskilpailu Suomi 100 -hengessä? Sata hyvää asiaa Lahdesta ja Lahden seudusta?
Syntyperäinen lahtelainen
Minusta kauppatorille voisi kehittää punaisista katukivistä jonkin karjalanpiirakan kuvan maakuntaan muuttaneiden kannaslaisten iloksi. Lahden kauppatori lienee ollut elävin 1950-luvulla, ennen kuin Paavolan K-citymarketisoituminen alkoi ja hävitti torikauppaa 1960-luvulla.
Kauppatorin historia kannattaisi tutkia, koska Vesijärven sataman ohella se on ollut keskeistä, samoin kauppahalli, torin katollinen versio.
Eurooppalaista kulttuuria edustaa italialaisravintola Mamma Mia Vapaudenkadulla, parhaat pizzanpohjat ovat Sibeliustalon pohjoispuolella Koti-Pizzassa S-marketin kulmalla, päijäthämäläistä näkkileipää on Hollolan Hirvessä ainakin ollut ja lahtelaiseen kulttuuriin kuuluu Oululaisen jälkiuunileipä. Ennen oli Mallasjuomakin: Ei oo Lahden voittanutta! Moi Lahtelaista! sekä Lahden Sininen
Lahtelaisuuden väkivaltaiseksi mustahuumoriseksi ja hirtehishuumoriseksi parodiaksi sopisi KOPin aulan ja Alatorin muiston kunnioittaminen jotenkin. Tämä kuitenkaan ei olisi Emu-henkistä mannerkulttuuria, vaan Brexit-henkistä mustaa huumoria.
Lahti on Itä-Hämeessä savokarjalaisen ja suomalaisen vaikutuksen murtovesi, mistä johtuu kaikenlainen irrottelu melko vajaamakuisilla konstruktivismeilla.
Lahden linja-autoasemalla on ollut pysäkillä teksti: "Lahti on Suomen Heinola". Kertooko tämä jotain Lahdesta enemmän kuin Heinolasta, jossa on sentään lintutarhakin.
Lahdelle on tyypillistä, että ihmiset Tampereelta Heinolan takaa tai Turusta tulevat kertomaan, miten tulisi elää sekä se, että vihdoin itsensä Helsinkiin ängenneet palaavat paljastamaan lahtelaisuuden naturalistiset puolet iltapäivälehdistölle. Tuo tamperelaisuus, turkulaisuus ja perifeerisyys tuottaa Lahteen uusia purjeita ja uutta kulttuuria, eikä Lahti ikään kuin ole omalla kölillään koskaan.
Yksi lahtelaisen arkkitehtuurihulluuden bonsai-esimerkki on Sibeliustalon luona oleva japanilainen taksikatos, jota ei paljaalla silmällä kulttuurikohteeksi huomaisi.
Hyvää Lahdessa on nopea WLAN Mastonet, joka tuotti tasa-arvon vähävaraisten yh-äitien lasten ja hyvätuloisten insinööri-isien lasten kesken peruskoulujen pihoille. Vähävaraisempien lapsilla ei olisi varaa nopeaan 3G- tai 4G-mobiilisopimukseen. Mastonetkin on alunperin Lahti Energiasta kotoisin. Mastonet olisi kannattanut hehkuttaa liberaalikokoomuslaisena edistyksenä, skinnarilaisen Lahti Energian progressiivisuutena ja peruskoulun sosialidemokraattisena tasa-arvona.
Mitäpä jos olisi joku kirjoituskilpailu Suomi 100 -hengessä? Sata hyvää asiaa Lahdesta ja Lahden seudusta?
Syntyperäinen lahtelainen
