perjantai 14. huhtikuuta 2017

Noloa: Lahden Paasikivi-seura piti lakkauttaa

Ensimmäinen Helsingin ulkopuolelle perustettu Paasikivi-seura syntyi luonnollisesti Lahteen 1962 - asuihan J.K. Paasikivi Lahdessa 1875-99 ja vaikutti täällä merkittävällä tavalla. Puoliso Alli (o.s. Hilden) puolestaan oli kotoisin läheltä Kärkölästä. Nyt Lahden Paasikivi-seura kuitenkin lakkautettiin, kun kiinnostusta toimintaan ei enää ollut käytännöllisesti katsoen muilla kuin sen hallituksen jäsenillä.

Lahden Paasikivi-seuran toiminta oli samanlaista kuin muidenkin paikkakuntien Paasikivi-seuroilla (19), järjestettiin luentotilaisuuksia. Luennoitsijat olivat melkein aina Helsingistä, tohtoreita, professoreita, kansainvälisen politiikan ja Suomen ulkopolitiikan asiantuntijoita ja vastaavia. Vaikka olen aina tiennyt, että Lahti ei kuulu sivistyksen kärkijoukkoihin, niin yllättävää silti oli, että näihin korkeatasoisiin luentotilaisuuksiin Lahden kansanopiston auditorioon ei enää viimeisten kymmenen vuoden aikana tullut kuin 10-15 kuulijaa. Nolotti luennoitsijoiden puolesta.

ALOITTEENTEKIJÄNÄ
OLAVI KAJALA


Helsingissä Paasikivi-seura oli perustettu 1958. Lahdessa aloitteentekijänä Paasikivi-seuran perustamiseksi tänne oli kaupunginjohtaja Olavi Kajala, joka toimi myös puheenjohtajana valmistelevassa kokouksessa Seurahuoneella maaliskuussa 1962. Jo tuossa kokouksessa piti vierailuesitelmän Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Reino Kuuskoski.

Varsinainen perustava kokous pidettiin 27.3. kaupunginvaltuuston istuntosalissa, jossa seuran puheenjohtajaksi valittiin sosiaalijohtaja, pastori Erkki Puuperä, varapuheenjohtajiksi kunnallispormestari Hans Olof Walamies ja yli-insinööri Pauli Mustakallio sekä sihteeriksi toimitusjohtaja Yrjö Kokko. Kokousesitelmän piti Helsingin yliopiston valtio-opin professori Jan-Magnus Jansson.

Lahden Paasikivi-seura rekisteröitiin 26.10.1962. Sen jälkeen vuoden viimeisessä kokouksessa Helsingin Paasikivi-seuran puheenjohtaja, everstiluutnantti Wolf H. Halsti esitelmöi Suomen puolueettomuudesta ja maanpuolustuksesta. Seuraavan kevätkauden ensimmäisessä kokouksessa osastopäällikkö Max Jacobson esitelmöi Yya-sopimuksesta ja Suomen puolueettomuudesta.

Lahden jälkeen seuraava ”maaseutukaupunki” oli Tampere, johon Paasikivi-seura perustettiin. Paasikivi-seurojen tarkoituksena on presidentti Paasikiven muiston vaaliminen, toiminta kansalaismielipiteen muovaajana Paasikiven ulkopoliittisen työn jatkamiseksi.

Lahden Paasikivi-seuran puheenjohtajina toimivat Erkki Puuperän jälkeen rovasti Ensio Partanen, metsänhoitaja Mauno Uusitalo ja rehtori Ville Marjomäki.

Helsingin Paasikivi-seuran puheenjohtajat:

Reino Kuuskoski 1959-61
Wolf H. Halsti 1962-64
Jan-Magnus Jansson 1965-66
Matti Valtasaari 1967-75
Jan-Magnus Jansson 1976-85
Jaakko Iloniemi 1986-94
Harri Holkeri 1995-2000
Mikko Viitasalo 2001-10
Martti Häikiö 2011-13
Matti Vanhanen 2014-

Kova oli sekin nimilista, minkä Lahdessa käyneet esitelmöitsijät muodostivat: Keijo Korhonen, Vladimir Stepanov, Paavo Väyrynen, Johannes Virolainen, Ensio Siilasvuo, Urpo Levo, Juhani Paasikivi, Kalevi Sorsa, Vladimir Sobolev, Jaakko Iloniemi, Johan Nykopp ja aivan viime aikoina mm. Seppo Lindblom, Janne Virkkunen, Lasse Lehtinen, Esko Aho, Pekka Visuri ja Timo Vihavainen. Lahden intelligentsija on kuitenkin liian harvalukuinen, jotta tällaista tarjontaa olisi ollut mahdollista jatkaa.

kari.naskinen@gmail.com