Esimerkiksi Lahdessa asia tuli ajankohtaiseksi juuri ennen vaaleja, kun vanha kaupunginhallitus päätti yhdistää ja yhtiöittää kaupungin ateria- ja laitoshuoltopalvelut Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän vastaavien toimintojen kanssa. Etelä-Suomen Sanomien vaalikoneessa esitettiin sitten väittämä, että "kuntien palvelulaitoksia pitää yhtiöittää". Vaalikoneeseen vastanneista vaaliehdokkaista vain kolmasosa ilmoitti olevansa samaa mieltä väitteen kanssa.
Toisenlaisen kyselyn teki helmikuussa konsulttiyhtiö EY kuntapäättäjille. Väärinkäytöksiin erikoistuneen tiimin johtaja Markus Nylund veti vastauksista sellaisen johtopäätöksen, että kun yritysmaailmassa tytäryhtiöitä johdetaan hyvinkin tiukasti emoyhtiöstä käsin, niin kuntapuolella kuntien omistamat osakeyhtiöt ovat korostetusti itsenäisempiä. Eivätkä niissä tehdyt päätökset tule julkisuuteen samalla avoimuudella kuin kunnalliset päätökset muuten.
”Usein vedotaan tiedonsaannissa yrityssalaisuuteen, mutta nähdäkseni kuntien omistamissa osakeyhtiöissä on hyvin vähän sellaisia yrityssalaisuuksia, jotka estäisivät omistajaa saamasta tietoja toiminnasta. Konsernivalvonnan pitää olla relevantti asia kuntapäättäjille. Yksityisellä puolella konsernin ohjaukseen liittyvät kysymykset kuuluvat emoyhtiön hallitukselle”, sanoi Nylund.
Kunnan toimintojen yhtiöittäminen on monta kertaa myös riskipeliä. Kun yhtiömuotoinen joutuu markkinoille vapaaseen kilpailutilanteeseen, voi käydä kuten vastikään Lahdessa: Lahden seudun kuntatekniikka yhtiöitettiin 2009, mutta se epäonnistui niin pahasti kadunrakennusalalla, että yhtiö lopetettiin viime vuoden lopussa.
Yhtiöittämisen ja yksityistämisen tuominen kunnan toimintoihin on kaikkiaankin hankala asia siinä mielessä, että julkinen etu ei koskaan ole samanlainen asia kuin yksityinen etu. Kunnan tehtävä on aina ja kaikessa kuntalaisten yhteisistä eduista huolehtiminen, kun taas liiketoiminnan ainoa tavoite on voiton maksimoiminen. Sitten on sekin asia, että kunnan yhtiöittämän toiminnan tie voi johtaa aivan muunlaisiin lopputuloksiin: kunnan omistaman yhtiön osaomistajiksi saattaa tulla ulkopuolisia, ja jossain vaiheessa kunta voi myydä omistuksensa pois kokonaan.
Tässä kaikessa ovat takana ideologiset tavoitteet. Julkinen hallinto halutaan ajaa niin pieneksi kuin mahdollista, jotta yksityinen kapitalismi saisi entistä suuremman vallan. Kapitalistista yhteiskuntaa hallitsee voitontavoittelu, eikä tämä ole sopusoinnussa veronmaksajien kustantaman kunnallisen toiminnan kanssa.
kari.naskinen@gmail.com
