torstai 2. heinäkuuta 2015

Suomi on nyt ”suomettuneempi” kuin koskaan aikaisemmin



Suomella oli 1948-92 Yya-sopimus Neuvostoliitto/Venäjän kanssa, sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta. Kun tähän lisättiin presidentti Urho Kekkosen johdolla noudatettu myöntyväisyyspolitiikka Neuvostoliittoon päin, syntyi poliittinen termi ”suomettuminen”. Sillä tarkoitettiin, että Suomen leijona oli rähmällään ja nöyränä Neuvostoliiton karhun edessä.

Nyt tilanne on toinen ja vielä suoemttuneempi. Suomi on tiukasti sitoutunut USA-EU-vetoiseen politiikkaan. Suomi on EU:n jäsen ja läntisen sotilasliiton Naton ”kumppani”, vaikka ei täydellinen jäsen.

Yya-vuosikymmenten aikana Suomi oli enemmän omillaan. Suomi ei kuulunut sosialistimaiden SEV-järjestöön eli Keskinäisen taloudellisen avun neuvostoon (1949-91), missä olivat Jugoslaviaa lukuun ottamatta muut itäblokin euromaat sekä lisäksi Kuuba, Mongolia ja Vietnam. Nyt sitä vastoin ollaan EU:ssa. Niin ikään Suomi ei ollut Neuvostoliiton etupiirin sotilaallisessa Varsovan liitossa (1955-91) edes ”rauhankumppanina”, kuten on nyt Natossa, jonka kanssa Suomi on sitoutunut myös operatiiviseen yhteistyöhön.

Yya:n aikana Suomella oli myös oma raha, ei ole enää.

Kekkosen aikana Suomi osasi taitavasti luovia ison naapurimaan kanssa. Tätä taitoa ei nykyisellä valtionjohdolla ole.

kari.naskinen@gmail.com