Kun en löytänyt valokuvaa Pallaksen rullatehtaasta, nappasin kuvan Lahden liikemiesyhdistyksen julkaisun (1954) sivulta, jossa ovat rinnakkain Lahden kaksi kunniaporvarin arvoninimen saanutta miestä, Pallaksen perustaja J. Th. Lindroos (oik.) ja J.K. Paasikivi. Paasikivellä ei ollut mitään tekemistä teollisuuden kanssa, mutta oli joka tapauksessa luomassa sille edellytyksiä toimiessaan kauppalanhallituksen jäsenenä 1897-99. Heti 1900-luvun alussa Paasikivi muutti Helsinkiin.
Kun Lahdesta tuli kaupunki, tänne alkoi muuttaa uusia liikemiehiä panemaan kaupunkiin vauhtia. Johan Theodor Lindoos oli tullut jo aikaisemmin Viipurista, jossa oli toiminut kaupungininsinöörinä. Lahdessa hän oli aluksi Tornatorin pääisännöitsijänä. Samassa tehtaassa työskenteli johtajana myös insinööri Isak Alanco, ja nämä miehet perustivat Pallaksen. Toiminta pääsi nopeasti käyntiin, kun he ostivat tehdastilat konkurssiin menneeltä Jalkarannan Paperiteollisuus -yhtiöltä, jonka taas oli perustanut insinööri L. Åkesson.
Koneet hankittiin Englannista. Lankarullien lisäksi Pallas valmisti paperiteollisuuden käyttämiä keskustappeja ja -hylsyjä. Raaka-aine tuli Päijänteen alueen metsistä ja kuljetettiin Lahteen omilla laivoilla. Huippuvuosi oli 1913, jolloin työntekijöitä oli jo 220.
Lindroos ei kuitenkaan jäänyt paikalleen: muutti 1922 Helsinkiin, mutta palasi taas1925 Lahteen perustamaan Fennia Faneriosakeyhtiötä. Pallaksen toimitusjohtajaksi oli 1919 tullut Bertel Frejborg. Pallaksen toiminta jatkui, mutta suoranaista voittoa ei enää paljon kertynyt. Tehtaan koneet ja työmenetelmät olivat vanhanaikaisia, ja lopulta 1960 Pallas siirtyi Fennia Fanerin omistukseen. Kaksi vuotta myöhemmin Pallas fuusioitiin Faneriin ja Oy Pallas Ab:n nimi jäi historiaan.
Seuraava vaihe oli, kun Asko osti Fennian 1963 - ja tästä sain kimmokkeen tähän juttuun, kun löysin liikemiesyhdistyksen kirjan välistä Asko Groupin entiseltä toimitusjohtajalta Pertti Larekselta saamani kirjeen koskien rullatuotannon historiaa.
Näin Lares: "Tulin Askolle 1965, aluksi nimenomaan ymppäämään vaneriteollisuutta muuhun konserniin. Lankarullateollisuutemme toivoton tilanne tuli nopeasti selväksi; muovi oli vallannut materiaalina kentän kalliisti valmistettavalta koivupuiselta lankarullalta. Päätös Pallaksen toiminnan lopettamisesta oli helppo, toiminta päättyi 1968. Maamme koko rullatuotanto päättyi tyystin pian tämän jälkeen, ensin Saastamoisen tuotantolaitos paloi ja 1972 Kaukaan tehdas lakkautettiin."
Vuonna 1905 tapahtui elinkeinoelämän puolella sellainenkin merkittävä asia, että joulukuun 21. päivänä ns. vanhasuomalaisten sanomalehti Lahti julkaisi näytenumeronsa. Seuraavan vuoden alusta se alkoi ilmestyä säännöllisesti Lahden Kirjapaino- ja Sanomalehti Oy:n kustantamana. Myöhemmin Kokoomuksen äänenkannattajaksi muuttunut lehti lopetti ilmestymisensä 1963, kun 1914 aloittanut Etelä-Suomen Sanomat oli vallannut siltä markkinat.
Lisää tietoa 110 vuoden takaisista Lahti-asioista saa Ulla Palmgrenin kirjasta Mitä Lahdessa tapahtui 1905, minkä kaupunginmuseo julkaisi kaupungin 100-vuotisjuhlien alla. Teos on aikamatka yli sadan vuoden takaiseen Lahteen. Kirjassa tutustutaan lahtelaiseen elämänmenoon mm. uutisten ja kauppalanhallituksen pöytäkirjojen perusteella.
J.K. Paasikivi toimi 1905 Valtiokonttorin ylitirehtöörinä.
kari.naskinen@gmail.com
