Lahden edellinen kaupunginjohtaja Tarmo Pipatti hehkutti kerran yhdessä seminaarissa OECD:n aluekehityskomitean raporttia, missä Lahden seutu oli merkitty kuuluvaksi Helsingin metropolialueeseen. Nyt Lahden kaupungin strategiapäällikkö Santtu von Bruun ennustaa, että Suomessa on noin 20 vuoden kuluttua vain 5-7 elinvoimaista suurta kaupunkiseutua. Ne syntyvät sinne, missä on osaavaa työvoimaa ja vetovoimaiset markkinat, ja jossa hallitaan globalisaation mukanaan tuomat muutokset. Lahden seutu kuuluu tähän elinvoimaisten ryhmään vain sillä edellytyksellä, että se on osa pääkaupunkiseudun metropolialuetta.Santtu von Bruun toimi ennen Lahteen tuloaan Kuntaliiton tulevaisuustutkijana ja kaupunkipolitiikan erityisasiantuntijana. Kuntalehden uusimmassa numerossa hän esittelee ajatuksiaan uudenlaisesta Suomesta. Hän ei puhu kuntaliitoksista, vaan verkostoista. Lahden olisi päästävä mukaan siihen kaikkein tärkeimpään verkostoon, jonka maantieteellinen säde Helsingistä katsoen olisi reilut sata kilometriä. Tämän alueen sisälle mahtuisivat Lahden lisäksi myös Hämeenlinna, Kotka ja Salo.
"Suomi tarvitsee skaalaetuja ja verkostometropoli olisi keino näyttäytyä suurempana kuin olemme. Verkostometropoli olisi keino koota eteläisen Suomen voimavarat", sanoo von Bruun.
Samaa mieltä on jo pitkään ollut aluemaantieteen professori Perttu Vartiainen: Helsinki lähikaupunkeineen ja -kuntineen muodostavat liian pienen yksikön eurooppalaisessa mittakaavassa. Ovat liian heikkoja tuottamaan tulevaisuuden megaluokan päätöksiä. Helsingin metropolialueen kartta tulisi piirtää uusiksi. Idässä alue ulottuisi Kotkaan, lännessä Hankoon ja pohjoisessa siihen kuuluisivat koko Päijät-Häme ja Kanta-Häme.
Lahden kannalta OECD:n, von Bruunin ja Vartiaisen näkökulma on oikea. Jos Lahti haluaa olla mukana kunnon eurooppalaisessa kehityksessä, on liittouduttava kaikessa mahdollisessa Helsingin kanssa, koska se on Suomen napa, ainoa edes jonkinlainen metropoli näillä Euroopan takamailla.
Isot asiat ratkaistaisiin metropolin keskuspaikoilla, mutta terveyskeskuksista, katujen asvaltoinnista ja muista pienemmistä asioista päätettäisiin paikallisemmin. Näinhän se isommassa mittakaavassa menee jo EU:ssa. Linjat vedetään Brysselissä ja tilpehööritason asioista päättävät kunkin jäsenmaan eduskunnat. Motkotusta tulee kansalaisilta, mutta näin se paremmin toimii. Vahva EU on Euroopan ainoa mahdollisuus pärjätä maailmassa. Vahva Helsinki on Suomen ainoa mahdollisuus pärjätä Euroopassa.
Kuntalehdessä (6.8.) on sopivasti myös katsaus 40 suurimman kaupunkiseudun kehitystilanteeseen. Kun indikaattoreina ovat väestönkasvu, työttömyysaste ja rakennuslupien määrä, ovat parhaissa kehitysasemissa alkuvuoden tilanteen mukaan Porvoon ja Helsingin kaupunkiseudut. Lahti saa indeksiluvun, joka on taulukon puolivälin alapuolella. Kaikkein huonoimmat kaupunkiseudut näillä mittareilla mitaten ovat Varkaus, Savonlinna, Kajaani, Joensuu ja Imatra.
kari.naskinen@gmail.com
