Kuulun siihen porukkaan, jota pankit kusettavat. Joskus viitisentoista vuotta sitten sijoitin pienen summan rahaa osuuspankin yhteen rahastoon, joka nyt on ilmennyt kankkulankaivoksi. Sijoitukseni arvo on pienentynyt 5,9 prosenttia. Onneksi en ole miljonääri, joka samalla arvonalennuksella on menetänyt rahaa ehkä 5900 euroa tai 59 000 euroa.
Aikoinaan minulle maallikolle sanottiin pankissa,
että tämä on kaltaiselleni maallikkosijoittajalle turvallinen
vaihtoehto, koska ko. rahaston kohdalla riski on häviävän pieni.
Väärin tiedetty ja väärin sanottu. Nyt pankit sitten ovat
menetelleet niin, että ovat panneet koko tämän rahaston jumiin eli
siellä olevia omia rahojaan ei kukaan sijoittaja voi nostaa
pois.
Tätä tapausta on nyt viikon verran jauhettu
lehdissä. Oudoin tieto näissä jutuissa oli viime lauantain
Helsingin Sanomissa, jossa OP:n rahastoyhtiön toimitusjohtaja Juha
Takala sanoi, että rahaston
sijoituspäätökset ovat OP-ryhmästä riippumattomia. Kuka hitto
niitä päätöksiä sitten tekee?
Täysin hämärää
touhua, ja sitten kun tulee kymmenien tai satojen miljoonien kupruja,
lyödään luukut kiinni ja sanotaan, että ei me tällaisia
sijoituksia ole tehty, kärsikää nahoissanne, tämä on normaalia
pankkitoimintaa, johon riskinotto aina
kuuluu.
Eikä
tämä minullakaan ole ensimmäinen kerta. Jo ennen tätä
”vähäriskistä” rahastoseikkailua olin mennyt yhteen
rahastoon (huom! pankin sijoitusneuvojan suosittelemana), joka liittyi
jotenkin sijoitustoimintaan Aasiassa. Kun oli kulunut vuodenpäivät, oman sijoitukseni arvo oli romahtanut valtavasti enemmän kuin nyt
tässä tuoreessa tapauksessa. Silloin sentään sain jäljelle
jääneet rahani takaisin, mutta kaikkine pankin ”palvelumaksuineen”
menetin useita tonneja.
Varsinkin heikkohermoisille
maallikoille koko tämä sijoitustoiminta on aivan väärä tapa
hoitaa raha-asioitaan. Puolen prosentin koron säästötili ja
sukanvarsikin ovat parempia.
kari.naskinen@gmail.com
