Hilja maitotyttö

Tämä ei ole Anneli Sauli, vaan Eeva Mäkinen, joka Radioteatterin Maitotyttö-kuunnelmassa esittää karjakkolomittaja Hiljaa. Hän ei kuitenkaan ole hiljainen, vaan lopulta hän tekee eläinsuojeluilmoituksen lehmien huonosta hoidosta maitotilalla. Hilja itse on tehnyt parhaansa, mutta eivät siinä yhden lomittajan toimet riitä, kun talon oma väki ei välitä riittävästi lehmien hyvinvoinnista. Lopulta Hilja saa näkemästään ja kokemastaan niin tarpeekseen, että päättää lopettaa koko lomitustyönsä ja kaiken nähneenä ryhtyy myös vegaaniksi - ei syö enää lihaa eikä käytä maitotuotteita. Lisäksi hän oli saanut Ehec-infektion juotuaan pastöroimatonta maitos.

EHEC-infektion

Laura Gustafssonin ja Hilja Kerimäen kirjoittama kuunnelma tuli kolmena jaksona. Siinä kuvataan raadollisella tavalla maito- ja lihatiloilla sitä elämää, joka tulee eläinrakkaalle Hiljalle järkytyksenä. Maatiloilla näköalat ovat karuja, tilallisten elämä ja karjakon työ on kovaa. Kuunnelma perustuu entisen karjakon kertomiin tositapahtumiin, ja vaikka mustalla huumorilla yritetään tarinaa keventää, niin todellisuus on juuri sellaista kuin eläinsuojeluaktivistit ovat jo pitkään tuoneet esille esimerkiksi salaa kuvaamillaan materiaaleilla.

Kiire, kovat paineet ja vajaa työntekijämäärä johtavat ongelmiin, jotka eivät läheskään aina ole tahallisia vahingontekoja, vaan yksinkertaisesti ollaan umpikujassa, josta Hiljan mukaan ei ole muuta ulospääsyä kuin kuolema tai eläinsuojelurikos. Kuunnelman viimeisessä osassa Hilja itsekin sanoo, että on joutunut tekemään väkivaltaa elämiä kohtaan, ja tämä umpikuja panee stopin hänen osaltaan. Enää hän ei kestä lehmien kärsimystä nälän ja kipeiden utareiden takia – eikä siinä yleensä muu auta kuin että Atrian auto tulee pihaan ja vie.

Hiljalla on kokemusta myös sikatiloilta, samanlaisia kuin Oikeutta eläimille -yhdistyksen kuvalliset raportit. Niissä näkyy, että sioilla on hyvin ahtaat oltavat kääntymisen estävissä häkeissä ja että sikojen vammoja ei hoideta. Yhdelläkin tilalla emakon peräsuoli oli luiskahtanut ulos, ja samassa häkissä olleet pienet porsaat olivat nälissään nakertaneet emonsa peräsuolta.

Tutkijatohtori Saara Kupsala Helsingin yliopistossa tekee parhaillaan tutkimusta lainsäädännön vaikutuksista eläinten hyvinvointiin. Vuoden 2024 alussa Suomessa tuli voimaan uusi eläinten hyvinvointilaki, mutta sekin on edelleen sellainen, että uusien ahtaiden häkkien käyttöönotto on kielletty, mutta olemassa olevia porsimishäkkejä ei vieläkään tarvitse poistaa.

Kuunnelmasta tällainen kaupunkilainen kuuli, että navetan lähellä on nykyisin ”pihatto”, jossa lehmä voi vapaasti kulkea, mutta ei se kuitenkaan laidunta vastaa. Tästä palautui mieleen, että aikoinaan Lahden Seurahuoneen pihassa oli kesäisin ulkoilmaravintola Pihatto, josta asiakkaat eivät vapaammille laitumille pyrkineetkään - joskus kyllä joku haki.

Hilja maitotyttö ei onneksi ollut lomituskeikoilla broileritehtaissa. Eikä vegaani broileria syökään. Suomessa teurastetaan vuodessa yli 80 miljoonaa broilerikanaa. Broilerit kasvatetaan isossa ikkunattomassa hallissa, jossa niitä on kerrallaan kymmeniä tuhansia. Vaikka broilerit saavat olla hallissa ”vapaina”, ahtaus estää niiden normaalin liikkumisen. Yhden linnun käyttöön jää liikkumatilaa noin A4-paperiarkin verran.

Eeva Mäkinen on kokkolalainen näyttelijä, joka valmistui teatteritaiteen maisteriksi 2023. Hän on näytellyt mm. Kansallisteatterissa, Helsingin kaupunginteatterissa ja Teatteri Takomossa. Muita näyttelijöitä kuunnelmassa ovat mm. Satu Tuuli Karhu, Leea Klemola, Jarkko Lahti, Jari Pehkonen ja Eeva Soivio.

kari.naskinen@gmail.com