perjantai 27. marraskuuta 2020

J.K. Paasikivi: Koski Hl., Lahti, Kerava, Helsinki

Ajoin Lahdesta valtatie 12:ta Kärkölään kääntyvään risteykseen, jotta sain valokuvan tähän juttuun J.K. Paasikiven syntymän 150-vuotispäiväksi. Siinä se on muistomerkki Huljalan kylässä, ja viereen on tehty pieni parkkipaikkakin vierailijoita varten.

Toistakymmentä vuotta sitten muistomerkkiin törmäsi rattijuoppokin 2,5 promillen kännissä. Vähän siihen tuli kolhujakin, mutta sitä vain ihmettelen, miten muistomerkkiin on voinut osua, kun se ei kuitenkaan aivan ajoradan vieressä ole.

Vuonna 1995 Koski Hl. muutti nimensä Hämeenkoskeksi, eikä sitä sen jälkeen vahingossakaan sekoitettu Koski Tl:ään, jossa nuo lisäkirjaimet tarkoittavat edelleen Turun ja Porin lääniä, vaikka läänejä ei enää olekaan.
Muutaman vuoden on Hämeenkoski kuulunut jo Hollolaan kuntaliitoksen myötä.

Juho Kusti syntyi, kun hänen vanhempansa
Johan ja Karoliina Hellstén olivat matkalla Tampereelta Lahteen. Matkalla piti sitten pysähtyä Huljalassa, jossa Karoliina ohjattiin Kulma-Seppälän mallassaunan isoon pirttiin ja siellä poika syntyi. Vauva kastettiin Kosken pappilassa, jossa nimeksi annettiin Johan Gustav. Puhekielessä siitä tuli Juho Kusti.

Muistomerkki Paasikiven syntymäpaikalle pystytettiin 1961. Samana vuonna valmistui Lahteen Veikko Leppäsen tekemä kokovartalopatsas, jonka paljasti Paasikiven presidenttiseuraaja Urho Kekkonen. Kun Paasikivi nuoruudessaan asui ja vaikutti paljon Lahdessa, hänestä on lisäksi Pentti Papinahon rintakuvaveistos (1967) Mukkulan kartanon puistossa sekä muistolaatat Lahden yhteiskoulun seinässä, entisen osuuspankkitalon seinässä Mariankatu 19:ssä ja Lahden kylän koulun seinässä Hollolankatu 9:ssä lähellä jäähallia. Nämä kaikki paikat liittyvät oleellisesti Paasikiveen. Lisäksi kaupungintalossa on Antti Favenin maalaama muotokuva Paasikivestä.

Keravallakin on Paasikivestä pronssinen rintakuvaveistos ison graniittilohkareen päällä (Veikko Leppäsen tekemä, 1974) ja Helsingissä on se kahden kivipaasin muodostama moderni taideteos eduskuntatalon luona (Harry Kivijärven tekemä, 1980). Keravalla siksi, että Paasikivellä oli siellä 160 hehtaarin maanviljelystila Jukolan kartano 1917-50.

Näköispatsas Lahteen syntyi sillä tavalla, että kun Juho Kusti ja
Alli-rouva olivat Lahdessa 1951 vihkimässä Paasikivenkatua, otti valokuvaaja Antero Nurminen presidentistä kuvan, jonka perusteella Leppänen teki veistoksen. Leppäsen tekemä on myös korkokuva LYK:n seinässä.

Aloitteen patsaan pystyttämisestä oli tehnyt kunnallisneuvos
K.T. Numminen jo Paasikiven eläessä, ja kaupunginjohtaja Olavi Kajala lähti hanketta ajamaan. Paasikivi itse ei kuitenkaan innostunut varsinkaan näköispatsaan tekemisestä, vaan hän olisi halunnut lapsuutensa kaupunkiin taiteellisen teoksen, joka olisi liittynyt hänen elämäntyöhönsä, olisi kuvannut idän ja lännen kohtauspaikkaa. Mieluisampi olisi Paasikivelle kai ollut se Helsinkiin tehty muistomerkki, jonka tarkoitusta ei tiedä, ellei lue tekstiä.

SEMINAARI
JA JUHLA

Juhlapäivänä 27.11.2020 klo 10 laskevat seppeleet Paasikiven haudalle Hietaniemessä tasavallan presidentti Sauli Niinistö, pääministeri Sanna Marin sekä Hämäläis-osakunnan ja Paasikivi-seuran edustajat. Klo 12 Paasikiven muistomerkillä puhuu Paasikivi-seuran puheenjohtaja Matti Vanhanen. Molemmissa tilaisuuksissa esiintyy Ylioppilaskunnan Laulajat.

Klo 13 alkaa Historian ystäväin liiton seminaari, joka näkyy suorana myös netissä www.historianyst.fi. Paasikivi oli iiton perustajajäsenen ja ensimmäinen puheenjohtaja. Seminaarissa suurlähettiläs Heikki Talvitie kertoo Paasikivestä historianystävänä, professori Vesa Vares Paasikiven suhteesta eduskuntaan ja professori Aura Korppi-Tommola kertoo Alli Paasikiven merkityksestään.

Paasikivi-seuran järjestämä juhlatilaisuus Helsingin kaupungintalossa on klo 17-19 ja sekin välitetään verkossa www.paasikivi-seura. Paneelikeskustelussa käsitellään Paasikiven ajattelun kehittymistä eri aikakausina ja sovellettuna nykyaikaan, keskustelijoina suurlähettiläs René Nyberg, apulaisprofessori Katri Pynnöniemi, professori Kimmo Rentola, kansanedustaja Erkki Tuomioja ja erikoislähettiläs Heikki Talvitie. Tilaisuuden juontaa kansanedustaja Wille Rydman.

PAASIKIVI LAHDESSA

Lahdessa järjestetään tänään opastettu kävelykierros alkaen Paasikiven patsaalta klo 14, oppaina Helli Jalas, Sinikka Koskinen ja Tuula Santala.

Lahden kaupunginmuseon nettisivuilla on historiatietoa Juho Kusti Paasikiven lapsuudesta ja nuoruudesta Lahdessa. Hänen äitinsä kuoltua 1875 Juho Kusti muutti isänsä kanssa Lahden kylään. Isä perusti kangaskaupan, jota jatkoi myös Lahden muututtua kauppalaksi. Liike oli Mariankadun ja Hämeenkadun kulmassa.


Isä
J. A. Hellstén kuoli 1884 ja Juho Kusti jäi täysin orvoksi. Hän joutui tätinsä Katherine Hagmanin hoiviin. Täti jatkoi veljensä liikkeen hoitoa, mutta jätti sen pian ja keskittyi omaan lyhyttavarakauppaansa. Sitä hän harjoitti sekä torilla että pienessä kivijalkamyymälässä Rautatienkadun ja Hämeenkadun kulmassa.


Juho Kusti Paasikivi osoittautui hyvin lahjakkaaksi nuorukaiseksi. Hän kävi kansakoulun Lahdessa ja sen jälkeen täti lähetti hänet Hämeenlinnan normaalilyseoon. Sielläkin hänen koulumenestyksensä oli erinomainen. Suomenmielisenä nuorukaisena hän suomensi nimensä jo 15-vuotiaana
ja Johan Gustaf Hellsténistä tuli Juho Kusti Paasikivi.

Lahdessa nuori Juho Kusti auttoi opintojensa ohessa tätiään kaupanhoidossa. "Hellsténin maisteri" oli aktiivisesti mukana myös eri hankkeissa ja yhdistyksissä. Hän järjesteli mielellään juhlia ja otti itse osaa ohjelmanumeroihin. Lahjakas nuorukainen oli pian kysytty juhlapuhujakin.
Ylioppilaaksi hän kirjoitti 1892, lakitieteen kandidaatin tutkinnon hän suoritti 1897 ja väitteli lakitieteen tohtoriksi 1901.

Paasikivi oli Lahden kaupunginhallituksen jäsen 1897-99. Hän puuhasi innokkaasti Lahden suuria kouluhankkeita, kansanopistoa ja yhteiskoulua. Erityisesti jälkimmäinen oli hänelle tärkeä. Paasikivi olikin LYK:n rakennustoimikunnassa ja sen jälkeen kannatusyhdistyksessä. Kun koulu 1896 aloitti toimintansa, otti Paasikivi hoitaakseen ensimmäisenä lukuvuonna laulunopettajan tehtävän. Omien sanojensa mukaan hän teki tämän enemmänkin kiinnostuksestaan koulussa opettaneeseen Anna Forsmaniin, josta tuli 1897 Paasikiven ensimmäinen puoliso. Päätyökseen Paasikivi istui käräjiä Hollolan tuomiokunnassa. Helsinkiin Paasikivi muutti 1898, eikä enää palannut asumaan Lahteen.

kari.naskinen@gmail.com