Charme Asserdal ja Valtteri Bottas

Nastolan historiakirjojen neljännessä osassa ollaan jo nykyajassa. Kuntaliitoskin on takana ja Nastola on osa Suomen Chicagoa, joskaan tuollaisista äänenpainoista ei Nastolassa pidetä. Filosofian ja valtiotieteiden maisteri Ville Eerola päättääkin kirjan eläinlääketieteen professorin Hakon Westermarckin toisenlaiseen kuvaukseen, hänen ensikosketukseensa Nastolaan, jonne hän oli muuttanut 15-vuotiaana koulupoikana vanhempiensa mukana: Westermarck oli elämänsä aikana nähnyt paljon kaunista ja mieleen painuvaa, Valamon luostarista Grand Canyoniin ja Kiinan muurista Sveitsin alpeille - ”mutta en koskaan unohda sitä henkeäsalpaavaa näkyä, joka avautui eteeni tullessani ensimmäistä kertaa Nastolan kirkonkylään. Se oli Suomen luontoa parhaimmillaan.”

Vielä itsenäistä Nastolaa edusti parhaimmillaan Suomen kansainvälisesti menestynein ravihevonen Charme Asserdal, jonka kotitalli oli Villähteellä. Tamman omistaja-valmentaja oli Timo Eve, ohjastaja oli Heikki Korpi ja sitä hoiti Irmeli Lehtioksa. Kun hevonen lähti 1980 uuteen kotiinsa Länsi-Saksaan, sille luovutettiin loimi, jossa oli teksti ”Charme Asserdal 1978 Nastolan kunta”.

Suomeen Charme palasi 1995. Pahan syöpälöydöksen jälkeen se lopetettiin 29-vuotiaana ja haudattiin Jokimaan raviradan pääportin lähelle. Nyt se on taas palannut kotikuntaansa, kun Nastola liittyi Lahteen 2016. Toinen kirjan henkilöhakemistossa mainittava hevonen on Pekosten tallin ori Gletser.

Samalla sivulla Charme Asserdalin kanssa esitellään nykyinen villähteeläinen maailmankuuluisuus, Monacossa asuva kilpa-ajaja Valtteri Bottas. Kypärässään hänellä muistan ainakin joskus nähneeni Nastolan vaakunan.

Muitakin urheilijoita otetaan esille: Veli-Matti Lindström, Tuuli Matinsalo, Satu Pusila, Aki Parviainen ja entinen pesäpalloilija Antero Mertaranta, joka nykyisin on peräti ”Nastolan Ääni maailmalla”.

Tietenkin mukana on myös sarjakuvapiirtäjä Pertti ”Fingerpori” Jarla, joka kuitenkaan ei nyt ole onnistunut Helsingin Sanomien uutena pääkirjoitusaukeaman pilapiirtäjänä. Parempi poliittisten pilakuvien tekijä on toinen nastolalainen Kalevi ”Kerberos” Laalo, joka lisäksi on kirjoittanut historiikkeja Nastolan teollisuudesta.

Eniten huomiota Nastola IV:ssä saavat kuitenkin aivan toisten alojen ihmiset. Kirjan henkilöhakemiston perusteella mainintoja on eniten seuraavista nastolalaisista, kärjessä kunnallispoliitikot ja kunnanjohtajat:

Antero Paronen 16 sivulla
Tauno Murto 12
Vilho Valjakka 10
Selma Heikkilä 9
Aimo Korkiakoski 9
Aulis Manelius 9
Emil Nuottamo 9
Pauli Syyrakki 9
Antti Joentausta 8
Lauri Lemettinen 8
Leo Matinpalo 8
Veikko Peltonen 8
Urho Heikklä 7
Ensio Mäkelä 7
Otto Mäkinen 7

HYVÄÄ JA HUONOA

Nastolan kunnanvaltuustossa hyväksyttiin liittyminen Business Cityyn yhden äänen enemmistöllä. Isoista ryhmistä vain Kokoomus oli yksimielisesti liittymisen kannalla. Kirjassa tehdään hieman yhteenvetoa nyt menneistä yhteisistä vuosista:

- Yhdistymisavustuksen kaudella 2016-18 ohjattiin Nastolan alueelle investointivaroja enemmän kuin niihin Nastola itsenäisenä olisi pystynyt.
- On päätetty lakkauttaa terveyskeskuksen vuodeosasto, minkä myötä vanha terveyskeskus puretaan kirkonkylästä ja rakennetaan uusi Rakokiveen.
- Veroprosentti aleni 20,75:stä 20,25:een, mutta nyt se on taas 20,75 %.
- Tilavuokrat nousivat, kun maksuja tasattiin.
- Koulutuskeskus Salpaus lopettaa ammatillisen koulutuksen Nastolassa.
- Kipupiste on lukio-opetuksessa, joka on päättymässä Nastolassa. Monet kokevat tulleensa petetyiksi, sillä näin palataan 1950-luvulle, aikaan ennen Uudenkylän yhteiskoulua.

kari.naskinen@gmail.com