keskiviikko 27. joulukuuta 2023

Oikean kummisedän tarina


New Yorkissa oli 1930-60-luvuilla viisi vaikutusvaltaista mafiaperhettä, kaikki italialais-amerikkalaisia. Yksi niistä oli
Joseph Bonannon johtama rikollisorganisaatio, joka aikaisemmin tunnettiin Salvatore Maranzon perheenä, mutta kun Maranzano murhattiin, sai Bonanno suurimman osan Maranzanon mafiatoiminnoista. Tämä jako tapahtui, kun ”Lucy” Lucianon johdolla pidettiin mafiaperheiden komission perustamiskokous. Bonannon rikollisperheestä kertoo Michel Pouletten ohjaama elokuva Bonanno: A Godfather´s Story (1999). Hyvässä elokuvassa selitetään asiallisesti kummisetäinstituution syntyjä syviä, jotka perustuvat sisilialaisiiin perinteisiin.

Kummisedät ovat ikään kuin lain yläpuolella. Tämän järjestelmän perusteet ovat selitettyinä jo Niccolo Macchiavellin kirjoissa, ja tämä mainitaan myös Bonannon omaelämäkerrassa A Man of Honor, samoin Mario Puzon Kummisetä-romaanissa. Macchiavellin ”Prinssi” ei ole vain lain yläpuolella, vaan hän on myös lain lähde, joka rakentaa poliittista sekä yhteiskunnallista järjestelmää ja järjestystä. Mafiassa kummisetä on luokka- ja sukurajatkin ylittävä hallitsija, mikä käy ilmi siinä vaiheessa, kun mafioso ryhtyy oikeasti jonkun sukulaisen tai tuttavan pienelle lapselle.

Pouletten elokuva noudattelee tosielämän tapahtumia toisin kuin Mario Puzon ja Francis Ford Coppolan Kummisedät, joissa Vito Corleone on keksitty hahmo, joskin ilmeisen sujuvasti oikeanlaisiin olosuhteisiin ja rikoksiin istutettuna. Bonanno poikkeaa Corleonen perheen tarinasta siinäkin, että se sisältää varsin vähän viihdeväkivaltaa. Rikollinen toiminta murhineen ja kaikkineen tulee selväksi ilman jatkuvaa räiskintääkin. Tästä viihde-elementin puuttumisesta johtuu, ettei Pouletten erinomainen elokuva päässyt teatterilevitykseen, vaan päätyi televisioon ja dvd:lle.

Joseph Bonanno
oli antifasisti, perusti kerrostalon kellariin tislaamoon, yritti vastustaa huumeiden ottamista mafiabisnekseen ja tuli kuuluisaksi varsinkin siitä, että yritti sivuuttaa komission muita johtajia, kun antoi peräti murhatoimeksiantoja, mutta epäonnistuttuaan joutui ahtaalle ja katosi muutamaksi vuodeksi maan alle Kanadaan 60-luvun puolivälissä. Kun Bonanno palasi, päästiin vihdoin laihaan sopuun ja Bonanno pakotettiinämään eläkkeelle 63-vuotiaana ja muuttamaan Arizonaan, jossa kuoli 97-vuotiaana 2002.

Joseph Bonanno oli Kennedyn perheen hyvä ystävä, varsinkin presidentin isän Joseph Kennedyn kanssa. Pojat eivät niinkään olleet hyvää pataa Bonannon kanssa ja varsinkin Robert Kennedy ihmisoikeusasioineen ja mafiavastaisuuksineen oli mustalla listalla. Elokuvassa ei kovin tarkkaan oteta esille veljesten murhia, mutta sellainen teoria heitetään, että mafiakontakteista tunnettu Jack Ruby pantiin ampumaan Lee Harvey Oswald, jotta tämä ei ehtisi paljastaa kaikkia asioita. Sekava vyyhti, johon ei lopullista selvyyttä saada.

Elokuvan käsikirjoitus perustuu Joseph Bonannon pojan Salvatore ”Bill” Bonannon kirjaan Bound by Honor: A Mafioso's Story (1999). Elokuvassa eri-ikäisiä Bonannoja esittävät Zachary Bennet, Tony Nardi, Costas Mandylor ja Martin Landau.

Joseph Bonanno on tuttu mies muistakin elokuvista.
Sopranos-sarjaelokuvan yhdessä jaksossa (2006) Eugene Pontecorvo ilmoittaa haluavansa jäädä eläkkeelle ja perustelee, että pääsihän Bonannokin eläkkeelle. Boardwalk Empire -sarjan viimeisessä jaksossa (2014) Bonanno istuu kokouksessa, jota Luciano johtaa, kun mafiakomissiota perustetaan. Samoin hän on tv-sarjassa Godfather of Harlem (2019). Martin Scorsesen elokuvassa The Irishman Bonanno ei ole mukana muuten kuin yhdessä puhelinkeskustelussa.

kari.naskinen@gmail.com