Lämpötilat ovat Afrikassa nousseet nopeammin kuin maapallolla keskimäärin. Kuivuus on lisääntynyt ja ruokapula pahentunut. Tuoreessa ekologisten uhkien raportissa arvioidaan, että nykyisellä muutosvauhdilla yli puolet maailman väestöstä tulee kärsimään vesipulasta 20 vuoden kuluttua. Ruuasta tulee samassa ajassa olemaan pulaa 3,5 miljardilla ihmisellä (nyt 1,5 miljardilla).
Länsi-Afrikkaa käsittelevä tutkimus varoittaa meitä hyväosaisia, että jopa 32 miljoonan ihmisen on lähdettävä sisäiseen maanpakoon vuoteen 2050 mennessä, jos siellä ei pystytä edistämään ilmasto- ja kehitystoimia. Eikä sisäinen muuttoliike kaikkea ratkaise, vaan edessä ovat luultavasti laajemmatkin kansainvaellukset.
Amerikkalaisen Brookings-ajatushautomon Global Economy and Developement -ohjelman johtaja Brahima Coulibaly sanoo Suomen ulkoministeriön Kehitys-lehdessä (joulukuu 2021), että köyhyys on entistäkin afrikkalaisempi ilmiö: ”Kun 1970-luvun alussa 17 prosenttia kaikista maailman köyhistä asui Afrikassa, nykyisin tämä osuus on 70 prosenttia. Jos emme onnistu köyhyydenvastaisissa toimissa, vuonna 2030 lähes 90 prosenttia maailman köyhistä asuu Afrikassa.”
He asuvat ns. hauraissa valtioissa, joissa köyhyys korreloi myös erilaisten konfliktien kanssa. Kehitys-lehdessä kerrotaan, että hauraita maita uhkaavat nälän ja janon lisäksi aseelliset rettelöt ja poliittinen epävakaus. OECD:n määritelmän mukaan hauraita valtioita tai ympäristöjä on 57, joista äärimmäisen vaikeassa asemassa on 13: Burundi, Keski-Afrikan tasavalta, Kongon tasavalta, Somalia, Sudan, Etelä-Sudan, Tsad sekä Afrikan ulkopuolella Afganistan, Jemen, Irak, Syyria ja Haiti.
OECD:n jäsenmaat tukevat hauraita maita noin 60 miljardilla dollarilla vuosittain. Suomikin on lopettanut vähitellen kehitysyhteistyötä Latinalaisessa Amerikassa ja eteläisessä Afrikassa ja siirtänyt tukeaan hauraisiin valtioihin, kuten Afganistaniin, Somaliaan, Syyriaan ja Palestiinalaisalueelle. Suomen valtion kehitysapuun budjetoimat varat ovat 0,4 prosenttia bkt:sta eli YK:n asettamaa teollistuneiden maiden kehitysavun tavoitetta 0,7 prosenttia ei ole saavutettu. Muut pohjoismaat ovat jo ylittäneet tämän tavoiterajan.
Pelkällä kehitysavulla vaikeutuvaa tilannetta ei kuitenkaan ratkaista. Kansainvaelluksiin pitää varautua ja sillä tavalla, ettei ihmisiä kuole pakkaseen kuten tällä hetkellä Valkovenäjän ja Puolan rajalla.
kari.naskinen@gmail.com
