Lahden kaupunginjohtajana 1996 aloittaneen Kari Salmen (SDP) ensimmäinen todella iso asia oli kongressi- ja konserttitalohankkeen esitteleminen valtuustoryhmien puheenjohtajille alkukesästä 1996. Nyt hän on kirjoittanut Sibeliustalon toteutumisesta Lahti-seuran lehdessä Hollolan Lahti (2/2021). Tilanne ei tuolloin syksyn kunnallisvaalien lähestyessä ollut helppo, sillä kaupungin talous oli lamasta johtuen huonossa kunnossa ja työttömyysluvut maan korkeimmat, yli 25 prosenttia. Haukkumisia ja nimittelyjä tuli: kerskahanke, puuliiteri, konkkatalo, puukirkko, Salmen rantamökki…
Samana vuonna oli alkanut Paavo Lipposen hallituksen tukemana Puun vuosi -kampanja. Sekään ei kuitenkaan kaikille sopinut, Rakennuslehdessäkin kirjoitettiin puupäiden puuhastelusta. Varsinkin Lipponen oli erittäin kiinnostunut puurakentamisesta ja hän lämpeni vahvasti Lahden hankkeelle. Sibeliustalon avajaisissa maaliskuussa 2000 puhunut Salmi kiitteli Lipposta: ”Haluan Lahden kaupungin puolesta kiittää Teitä todistettavasta, myönteisestä suhtautumisesta tähän hankkeeseen ja kauttanne valtiovaltaa, jolle myönteisen päätöksen tekeminen aikanaan ei ole ollut välttämättä helppo asia.”
Valtion puolelta hanketta olivat myönteisessä hengessä selvittäneet myös budjettipäällikkö Raimo Sailas, apulaisbudjettipäällikkö Erkki Virtanen, maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Reino Uronen ja valtiosihteeri Rauno Saari. Myös opetusministeriö oli mukana.
Lahdessa tilanne oli täpärällä. Jos hanke olisi mennyt nurin, olisi valtion tähän tarkoitukseen kaavailema tuki mennyt todennäköisesti joko Jyväskylän Areena-hankkeelle tai Tampereen Pirkkahallin rakentamiseen.
Syyskuussa 1996 valtioneuvosto teki päätöksen, että valtio tukee Lahden puurakenteista kongressi- ja konserttitaloa 40 miljoonalla markalla ja lopulta kaupunginvaltuusto päätti toukokuussa 1998 toteuttaa hankkeen äänin 30-29. Tämä oli kaikkiaan kuudes kerta, kun eri vaiheissa oli asiasta äänestetty.
Talon rakentaminen maksoi 126 miljoonaa markkaa. Lahden veronmaksajien osuudeksi jäi 65 miljoonaa markkaa, kun ulkopuolista rahoitusta tuli paljon:
Valtio 40 mmk
Metsäteollisuus 9,1 mmk
EU 7,3 mmk
Hollolan kunta 1,7 mmk
Tekes 1,5 mmk
Metsänomistajien liitto 0,6 mmk
Päijät-Hämeen liitto 0,2 mmk
Asko Oy 0,1 mmk
Huonekalusäätiö 0,1 mmk
Teknoware Oy 50 000 mk
Kari Salmi vertaa Sibeliustalon rakentamiskustannuksia Helsingin Musiikkitalon kustannuksiin. Nykyrahassa laskien Sibeliustalo tuli maksamaan noin 30 miljoonaa euroa, kun Musiikkitalon kustannukset olivat noin 160 miljoonaa euroa.
Sibeliustalon kannalta merkittävää oli elinkeinoelämän tuki. Kirjoituksessaan Salmi mainitsee yritysjohtajista erikseen Polttimo Oy:n hallituksen puheenjohtajan Harald Relanderin ja Isku Oy:n toimitusjohtajan Hannu Roineen. Metsäteollisuuden merkittävistä edustajista Salmi nostaa esille Metsäliiton viestintä- ja yhteiskuntasuhteiden johtajan Pekka Kivelän sekä Puuinfo ry:n toimitusjohtajat Pertti Hämäläisen ja Ilkka Pöyhösen.
Julkisuudessa hanketta puoltivat voimakkaasti Etelä-Suomen Sanomat ja Uusi Lahti, kun taas Lahden Radio vastusti. Kaupunginvaltuustossakin Vuokko Kautto (Vas) syytti Etelä-Suomen Sanomia ja Uutta Lahtea hankkeen yksipuolisesta puolustamisesta.
Olin tuolloin Uuden Lahden päätoimittaja, ja kun Sibeliustalon avajaisten yhteydessä pyysin kapellimestari Osmo Vänskältä nimikirjoituksen uuteen Sinfonisesti yhdessä -kirjaan, hän otti kynän taskustaan ja kirjoitti: ”Karille kiitoksia monesta!”
Tähän monesta-sanaan liittyi mm. se, että olin jo ennen hankkeen esille tulemista sopinut Kari Salmen ja kaupunginorkesterin intendentin Tuomas Kinbergin kanssa, etten kirjoita asiasta mitään liian aikaisin, ettei ennenaikainen julkisuus haittaisi asian eteenpäinviemistä. Olin tässä tietenkin huono toimittaja, mutta parempi asian kannalta.
Vaikka Sibeliustalo tehtiin näkyvästi Lahden kaupunginorkesterin tasonkohottamisen siivellä, ei siitä tullut vain sinfoniaeliitin talo. Sibeliustalon toimitusjohtaja Antti Vihinen piti huolen siitä, että siitä kehittyi koko kansan talo. Lähiaikojenkin ohjelmisto osoittaa, että paljon on muutakin kuin sinfonioita ja etydejä:
29.10. Ressu Redford
29.10. von Herzen Brothers
30.10. Gasellit
3.11. Tomi Metsäketo, Milana Misic, Teijo Lindström
5.11. Leavings-orkesteri
6.11. Ipana-rock
15.10. Erin
19.11. Ismo Leikola
19.11. Viikate
20.11. ”Saikkua, kiitos”
22.11. Kaartin soittokunta
24.11. Kari Tapion muistokonsertti
kari.naskinen@gmail.com
